Uutiset

29.10.2014 - Rakennusalan ilmoitusmenettelyllä löydetty tuhansia epäselvyyksiä

Rakennusalan ilmoitusmenettelyllä löydetty tuhansia epäselvyyksiä

STT

Heinäkuussa voimaan tullut rakennusalan uusi ilmoitusmenettely on tuonut Verohallinnon tietoon tuhansia epäselvyyksiä. Jatkoselvittelyä vaativia tapauksia on jo 20 000.

Uusi menettely velvoittaa rakennustyötä tilaavat yritykset ja itsenäiset ammatinharjoittajat ilmoittamaan urakoihin ja päätoteuttajien työntekijöihin liittyviä tietoja kuukausittain. Uudistuksella halutaan kitkeä harmaata taloutta.

Verohallinnon mukaan menettelyn alettua on tullut ilmi muun muassa rekisteripuutteita. Selvittelyssä on esimerkiksi yrityksiä, joiden toiminnan on ilmoitettu päättyneen, mutta tilaajilta saadut tiedot osoittavatkin toisin.

Ristiriitaisuuksia on löydetty myös urakka- ja työntekijätietojen sekä kausiveroilmoitustietojen välillä. Myös ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovelvollisuuksien muodostumista Suomeen tutkitaan.

 

18.09.2014 - Verottajan uusi ilmoitusvelvollisuus herättää hämmennystä taloyhtiöissä

Verottajan uusi ilmoitusvelvollisuus herättää hämmennystä taloyhtiöissä

Lähde isännöintiliitto

Kuukausittaiset urakkailmoitukset verottajalle ovat tuoneet uusia kuluja taloyhtiöille, joissa teetetään kalliita ja pitkäkestoisia remontteja. Vastuu tietojen antamisesta on taloyhtiöillä, mutta tavallisesti isännöintiyritys huolehtii niistä. Monelle taloyhtiön hallitukselle on kuitenkin jäänyt epäselväksi, mitä urakkailmoituksen hoitamiseen liittyy.

- Ilmoitteluun liittyvä työ muodostuu kolmesta osasta. Perusilmoitus annetaan siinä vaiheessa, kun urakka taloyhtiössä käynnistyy. Tämän jälkeen isännöitsijä ilmoittaa kuukausittain kaikista urakkaan liittyvistä laskuista. Urakan päättyessä annetaan vielä loppuilmoitus. Etenkin isoissa remonteissa ilmoitusten tekemiseen kuluu isännöitsijältä paljon aikaa, Isännöintiliiton lakiasiantuntija OTM Marina Furuhjelm selventää.

Tietyissä tilanteissa myös rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden tiedot pitää ilmoittaa verottajalle. Tähän liittyy Furuhjelmin mukaan jonkin verran epäselvyyksiä.

- On tärkeää, että taloyhtiöt nimeävät pääurakoitsijan tai muun urakoitsijan urakkasopimuksessa päätoteuttajaksi. Näin vastuu työntekijätietojen ilmoittelusta siirtyy taloyhtiöltä urakoitsijalle, Furuhjelm muistuttaa.

Verottajan uusi ilmoitusvelvollisuus astui voimaan heinäkuussa ja ensimmäiset ilmoitukset on pitänyt antaa syyskuun alkupuolella. Taustalla uudistuksessa on harmaan talouden kitkeminen rakennustyömailta.

Isännöintiliitto on laatinut aiheesta toimintasuosituksen taloyhtiön hallituksille ja isännöinnille.

Lisätiedot:

Isännöintiliitto, toimitusjohtaja, Tero Heikkilä, p. 040 016 0342

Isännöintiliitto, lakiasiantuntija, OTM, Marina Furuhjelm, p. 050 597 5976

05.09.2014 - Iso porukka kokee tänään melkoisen menetyksen - "Noin vuoden palkka menee"


Iso porukka kokee tänään melkoisen menetyksen - "Noin vuoden palkka menee"


Talouselämä


Uusi tiedonantovelvollisuus tulee voimaan Yrittäjänpäivänä perjantaina. Samalla rakennus- ja maarakennusalalla toimivat yrittäjät menettävät noin vuoden palkan lisääntyneinä kuluina, joita ei pystytä siirtämään hintoihin, laskee Koneyrittäjien liitto.

"Tänään annetaan ensimmäisen kerran verohallinnolle tietoja, joita heinäkuussa voimaan tullut rakennusalan ilmoitusvelvollisuus vaatii", sanoo toimialapäällikkö Markku Leskinen Koneyrittäjien liitosta.

Ilmoitusvelvollisuuden kanssa tulivat voimaan myös työturvallisuuslakiin upotetut vaatimukset, jotka käytännössä aiheuttavat kulunvalvonnan järjestämistä joka ainoalle ammattimaisesti toimivalle rakennustyömaalle.                         

Esimerkiksi 5-10 miljoonan liikevaihtoa tekevälle rakennusyritykselle kustannukset tänä vuonna ovat noin 35 000 euroa sekä 8000 – 30 000 euroa per työmaa. Tämä summa muodostuu erilaisista tuotannonhallinta-, kulunvalvonta- ja työntekijärekisteriohjelmistojen käyttöönotto- ja lisenssimaksuista, koulutuksista, kulunseurantalaitteista, valvonnan henkilökuluista sekä työmaiden aitaamisesta.

"Yrittäjät kuvaavat tilannetta sellaiseksi, että vuosi vuodelta kilpailu on käynyt kovemmaksi, riskit ovat lisääntyneet ja viimeisenä niittinä tuotto on kadonnut. Tosiasia on, että nyt muodostuneita kustannuksia ei saada vietyä hintoihin", kuvailee Leskinen tunnelmia kentältä.

"Koneyrittäjät ovat huolissaan siitä, ajaako tämä huomattava lisäkustannus pienet toimijat kokonaan pois Suomen jo muutenkin keskittyneiltä rakennus- ja maarakennusalan markkinoilta."

03.07.2014 - Kahdeksan faktaa uudesta ilmoitusvelvollisuudesta

Kahdeksan faktaa uudesta ilmoitusvelvollisuudesta

Uusi ilmoitusvelvollisuus voi koskea myös kotitalouksia
3.7.2014



Lähde : Helsingin Sanomat

1 Rakennustyötä tilaavien yritysten on ilmoitettava kaikista yli 15 000 euron arvoisista rakennus- ja korjaustöistä verottajalle. Tietojen kerääminen edellyttää muutoksia yritysten tieto- ja kirjanpitojärjestelmiin.

2 Ilmoitusvelvollisuus ei koske vain rakennusyrityksiä, vaan kaikkia rakennus- ja kunnossapitotöiden tilaajia, kuten muiden alojen yrityksiä, taloyhtiöitä ja kuntia. Esimerkiksi teiden kunnostus kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

3 Yritykset antavat tiedot suomi.fi-palvelussa tai lähettämällä tiedosto Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Yritysten pitää jättää heinäkuun tiedot verottajalle viimeistään 5. syyskuuta. Vastaisuudessa tiedot pitää ilmoittaa kuukausittain. Verottaja on ilmoittanut, että alkuvaiheessa menettelyn voi aloittaa osittain puutteellisin tiedoin. Ilmoittamisen siirtäminen eteenpäin ei ole mahdollista.

4 Kotitalouksien pitää ilmoittaa kaikista rakennusluvan alaisista töistä, myös alle 15 000 euroa maksavista. Tiedot annetaan aina ennen rakennustarkastajan tekemää loppukatselmusta. Ennen heinäkuuta tehdyistä töistä ei tarvitse ilmoittaa mitään, eli jos omakotitalon rakentaminen on alkanut alkuvuonna, kesäkuun loppuun mennessä tehtyjä töitä ja suorituksia ei tarvitse ilmoittaa verottajalle.

5 Kotitalouksien on ilmoitettava myös itse tilatut osakehuoneistoon tehtävät työt, jotka ovat vaatineet rakennusluvan.

6 Talkootyönä tai hartiapankkirakentamisena tehdystä rakennustyöstä pitää ilmoittaa rakennuskohteen tiedot ja tieto siitä, ettei maksettuja suorituksia ole. Talkootyöläisten nimiä ei tarvitse ilmoittaa.

7 Kotitalouksien tiedot ilmoitetaan sähköisesti verkkolomakkeella suomi.fi-palvelun kautta tai Verohallinnon verkkosivuilta tulostettavalla paperilomakkeella. Verohallinto antaa todistuksen, joka pitää esittää viimeistään loppukatselmuksessa.

8 Sekä yrityksille että kotitalouksille ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu.



 

26.06.2014 - Laki muuttuu ja käytäntö mullistuu 5 päivän kuluttua - 40% ei ole valmistautunut


Laki muuttuu ja käytäntö mullistuu 5 päivän kuluttua - 40% ei ole valmistautunut

Talouselämä


Työmaatarkastusten tulos: 40 prosenttia pienistä ja keskisuurista rakennusalan yrityksistä yhä valmistautumattomia tulevaan lainsäädäntöön. Tilanne on parantunut maaliskuusta, jolloin 85 prosenttia pienistä ja keskisuurista rakennusalan yrityksistä oli tässä tilassa-

Nimittäin 1.7. astuu voimaan rakennusalan ilmoittamismenettelyä koskeva uusi lainsäädäntö. Ilmoitusvelvollisuuden tahallisesta laiminlyönnistä voidaan määrätä maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksu.
 
 

Verohallinnon verotarkastajat kiersivät kesäkuun alussa valtakunnallisesti yli 150 pienellä ja keskisuurella uudis- ja korjausrakentamistyömaalla. Valtakunnalliset tarkastuskäynnit ovat osa Verohallinnon toimia, joiden tavoitteena on harmaan talouden kitkeminen rakennusalalta.

Tarkastuskäynneillä ohjattiin rakennusalan yrityksiä uuteen ilmoitusmenettelyyn. Samalla kerättiin tietoja tulevan ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista rakennustyömaista ja niillä toimivista yrityksistä.

Tarkastusten yhteydessä todettiin, että uuden lainsäädännön tuntee liki 90 prosenttia rakennusalasta, mutta edelleen vasta hieman yli 60 prosenttia yrityksistä on käytännössä valmistautunut ilmoittamismenettelyyn.

”Tilanne on parantunut nopealla vauhdilla. Ilmoittamisen kannalta tilanne näyttää kuitenkin edelleen hyvin huolestuttavalta, sillä reilu kolmannes rakennusalan yrityksistä ei ole valmistautunut 1.7. alkavaan ilmoitusmenettelyyn,” ylitarkastajaPekka Muinonen kertoo.

Rakentamista koskeva urakka- ja työntekijätietojen ilmoittamismenettely alkaa 1.7. ja ensimmäiset ilmoitukset Verohallinnolle on annettava 5.9. Ilmoittamismenettelyyn liittyvä tiedonkeruu vaatii muutoksia myös yrityksen tieto- ja kirjapitojärjestelmissä.

”Ilmoittamiseen ja uuteen lainsäädäntöön tottuminen on monissa tapauksissa haastavaa, mutta ilmoitukset on kuitenkin annettava ja tätä velvoitetta tullaan erityisesti valvomaan,” Muinonen painottaa.

21.06.2014 - Vielä 11 päivää ja Suomessa tapahtuu suuri puhdistus - koskee myös yksityishenkilöitä


Vielä 11 päivää ja Suomessa tapahtuu suuri puhdistus - koskee myös yksityishenkilöitä


Talouselämä Harmaa Talous


Heinäkuun alussa voimaan tuleva laki tiedonantovelvollisuudesta tuo päivänvaloon kaikki rakentamisen parissa työskentelevät. Kyseessä on merkittävä askel pimeän työvoiman kitkemisessä, kun tästä kesästä alkaen sekä tilaajat ja päätoteuttajat että verottaja tietävät, ketkä rakennustyömailla työskentelevät ja kuka heidän palkkansa maksaa, toteaa Rakennusteollisuus RT tiedotteessaan.

Verottajalle on ilmoitettava kuukausittain työmaakohtaisesti tiedot rakennusurakoista, työntekijöistä, työnantajista ja työsuhteista. Tiedonantovelvollisuus koskee myös korjaus- ja kunnossapitotöitä.

Käsiteltävät tietomäärät ovat massiivisia, sillä Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan maassamme on vuosittain käynnissä jopa 100 000 rakennustyömaata. Verottajan tietojen perusteella rakennusalalla on lähes 60 000 yritystä tai muuta toimijaa. Rakennusalan veronumerorekisteriin on tähän mennessä ilmoitettu noin 750 000 henkilöä.

”Näin kattavaa järjestelmää ei ole käytössä missään muualla maailmassa. Muutokseen on varauduttu kehittämällä sähköisiä ratkaisuja, joiden avulla tietojen siirtäminen tapahtuu mahdollisimman sujuvasti ja ilman turhaa byrokratiaa”, sanoo tilaajia edustavan RAKLI ry:n tekninen johtaja Ilpo Peltonen.

Säännöllisen tiedonsiirron ansiosta työmaista ja niillä työskentelevistä henkilöistä syntyy kokonaiskuva, ja mahdollisiin väärinkäytöksiin on helpompi puuttua. Verohallintoon on palkattu tietovirtaa käsittelemään parikymmentä uutta virkailijaa.

”Rakentamisen arvo Suomessa oli vuonna 2013 lähes 30 miljardia euroa. Nykyisessä taloustilanteessa on erittäin tärkeää, että kaikki verotulot saadaan kotiutettua ja työpaikat rehellisille toimijoille. Uskon, että urakkaketjujen parempi tuntemus ja ammattimaisten toimijoiden kilpailuaseman parantaminen auttavat meitä myös rakentamisen laadun parantamisessa”, kertoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.


Koskee myös taloyhtiöitä ja yksityishenkilöitä

Uuden lain myötä jokaisen rakentamispalveluita tilaavan on ilmoitettava verottajalle kuukausittain työmaakohtaisesti tiedot tilaamistaan rakentamispalveluista, jos tilauksen kokonaissumma ylittää 15 000 euroa. Velvoite ei koske vain rakennusalalla toimivia yrityksiä vaan yhtä lailla esimerkiksi kuntia ja taloyhtiöitä. Myös yksityishenkilöiden tulee ilmoittaa maksamansa urakkasummat ja palkat ennen loppukatselmusta. Tiedot on annettava aina kun työt edellyttävät rakennuslupaa, urakan suuruudesta riippumatta.

Päätoteuttajan tai sen puuttuessa rakennuttajan tulee puolestaan ilmoittaa kuukausittain verottajalle tiedot kaikista työmaalla työskennelleistä henkilöistä. Vastaavasti jokaisen aliurakoitsijan on ilmoitettava päätoteuttajalle tämän tarvitsemat tiedot. Aiemmin tällaista velvoitetta ei ole ollut, minkä vuoksi päätoteuttajalla ei ole ollut mahdollisuutta pitää kattavasti lukua työmaan työntekijöistä. Tiedonantovelvollisuus on jatkoa vuonna 2013 rakennustyömailla käyttöön otetulle veronumerolle.

12.06.2014 - 1.7.2014 pitää myos ilmointtaa omat rakennustyöt jossa rakennuslupa verottajalle - käytä tyomaakorttiheti palvelua www.tyomaakorttiheti.com

1.7.2014 pitää myos ilmointtaa omat rakennustyöt jossa rakennuslupa verottajalle - käytä tyomaakorttiheti palvelua www.tyomaakorttiheti.com

 

Rakentamisilmoitukset - henkilöasiakkaat

Kotitalouksien on ilmoitettava 1.7.2014 lähtien kaikista ostamistaan rakennusluvan alaisista töistä tiedot Verohallinnolle. Tiedot annetaan aina ennen rakennustarkastajan tekemää loppukatselmusta.

Anna rakentamisilmoitus rakennusluvan alaisesta työstä

Ilmoita tiedot ainoastaan rakennuslupaa edellyttävästä rakentamistyöstä. Rakennusluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Lisätietoja rakennusluvan alaisista töistä saat kunnasta.

Ilmoita tiedot myös osakehuoneistojen korjaukseen liittyvästä työstä, jos olet itse tilannut työn. Talkootyönä tai hartiapankkirakentamisena tehdystä rakentamistyöstä sinun täytyy ilmoittaa rakennuskohteen tiedot ja tieto siitä, ettei maksettuja suorituksia ole. Talkootyöntekijöiden nimiä ei tarvitse ilmoittaa.

Jos toimit rakentajana yhdessä toisen henkilön kanssa, esimerkiksi yhdessä puolisosi kanssa, rakennuskohteesta riittää yksi ilmoitus

Ilmoita tiedot rakennuskohteesta, jos työ on tehty ennen 1.7.2014

Rakennusluvan myöntämispäivämäärällä ei ole merkitystä. Jos rakennustyö on tehty ennen heinäkuun 2014 alkua, mutta loppukatselmus pidetään myöhemmin, ilmoita tiedot rakennuskohteesta. Sinun ei tarvitse ilmoittaa tietoja yrityksistä, työntekijöistä tai talkootyöstä.

Ilmoita tiedot rakentamistyöstä, joka on tehty 1.7.2014 jälkeen

Sinun täytyy ilmoittaa omien yhteystietojesi lisäksi muun muassa:

Lisäksi

ilmoita yritykseltä ostetusta rakentamistyöstä ilmoita palkkaamastasi työntekijästä
  • yrityksen yksilöintitiedot
  • yritykselle maksamasi suoritukset materiaaleineen ilman arvonlisäveroa
  • työn aloitus- ja lopetuspäivämäärä
  • työntekijän yksilöintitiedot
  • työntekijälle maksamasi palkka
  • työsuhteen alku- ja loppupäivämäärä

Katso tarkempi listaus tiedoista. (3 § Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus)

Käytä verkkolomaketta

Täytä rakentamisilmoitus suomi.fi-palvelussa (lomake tulossa). Verkkolomake ohjaa tietojen täyttämisessä. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Voit myös antaa ilmoituksen vero.fi:stä tulostettavalla paperilomakkeella.

Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle

Kun olet ilmoittanut tiedot, saat Verohallinnolta todistuksen tietojen toimittamisesta. Todistus lähetetään ilman erillistä pyyntöä. Ilmoita tiedot hyvissä ajoin, jotta ehdit saada todistuksen ennen loppukatselmusta. Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksessa.

Jos loppukatselmus pidetään vaiheittain, ilmoita tiedot ennen jokaista katselmusta. Sinun ei kuitenkaan tarvitse antaa uudestaan jo ilmoittamiasi tietoja, vaan ilmoitat ainoastaan uuteen katselmukseen liittyvät tiedot.

Rakennustarkastaja ilmoittaa Verohallintoon, jos todistusta ei ole esitetty. Velvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.

 

 

25.05.2014 - Nyt herätys: Tuhannet yritykset täysin pihalla veromuutoksesta

Nyt herätys: Tuhannet yritykset täysin pihalla veromuutoksesta

Rakennusalan verovalvonta muuttuu heinäkuun alussa tavalla, jota asiantuntijat pitävät kymmenen kertaa monimutkaisempana kuin paljon polemiikkia aiheuttanut käännetty arvonlisävero.

Heinäkuun alussa astuu nimittäin voimaan uusi verotusmenettelylaki. Lain mukaan rakennustyötä tilaavien yritysten on kerättävä urakka- ja työntekijätiedot. Raportointi koskee niin ikään päätoteuttajaa, urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita.

Velvollisuus tietojen keräämiseen syntyy, kun työn arvo on vähintään 15 000 euroa. Tiedot pitää lähettää verottajalle sähköisesti joka kuukausi.

- Varsinkin pienet yritykset ovat helisemässä, sillä tieto ei ole saavuttanut kaikkia. Nyt puhutaan kymmenistä tuhansista yrityksistä. Väittäisin, että 40 000 rakennusalan yrityksestä 20 prosenttia tietää tästä, sanoo Tilaajavastuu.fi:n toimitusjohtaja Lars Albäck.

Taloushallintoliiton varapuheenjohtaja ja tilitoimistoyrittäjä Vuokko Mäkinen komppaa Albäckiä. Ilmoitusvelvollisuus ei koske vain rakennusyrityksiä, vaan kaikkia rakennus- ja kunnossapitotöiden tilaajia.

- Aika pienistäkin remonteista yritysten toimitiloihin ja asunto-osakeyhtiöihin syntyy ilmoitusvelvollisuus, Mäkinen sanoo.

Lain taustalla on taistelu harmaata taloutta vastaan. Albäckin mukaan idea on hyvä, mutta toteutustapa monen mielestä monimutkaiselta ja byrokraattiselta.

Taloushallintoliiton Mäkinen on samaa mieltä.

- Kukaan ei todellisuudessa tiedä, mikä on harmaan talouden määrä. Niin sanotut rehelliset yrittäjät ovat kyllä tyytyväisiä tästä, vaikka se työtä aiheuttaakin.

Tilaajavastuu ja Taloushallintoliitto tekevät yhteistyötä yrittäjien auttamiseksi. Tilaajavastuu on kehittänyt selainpohjaisen ohjelman www.veronumero.fi, jonka avulla voi ilmoittaa urakka- ja työntekijätietoja.

Katso verottajan ohjeet

Lähde : Yrittäjäsanomat

 

21.05.2014 - Sopimus allekirjoitettu: Tavoitteena toimiva ydinvoimalatyömaa Pyhäjoella

Lähde FENNOVOIMA
 
Sopimus allekirjoitettu: Tavoitteena toimiva ydinvoimalatyömaa Pyhäjoella

Fennovoima, Rusatom Overseas sekä työmarkkinajärjestöt ovat tänään 20.5.2014 allekirjoittaneet työmaasopimuksen koskien yhteisiä pelisääntöjä tulevalla Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla.

Fennovoima haluaa toteuttaa ydinvoimalahankkeen vastuullisesti. Työsuhdeasiat tulevalla työmaalla hoidetaan suomalaisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.

- Nyt allekirjoitetun työmaasopimuksen tarkoitus on lyödä yhteistyökäytännöt ja toimintaperiaatteet lukkoon jo ennalta, ennen varsinaisten töiden alkamista. Näin pyritään varmistamaan, että projekti monituhatpäisellä kansainvälisellä työmaalla toteutuu mahdollisimman jouhevasti ja aikataulussa, sanoo Fennovoiman toimitusjohtaja Juha Nurmi.

Työmaasopimuksessa sovitaan rakennustyömaalla noudatettavista yhteistyökäytännöistä: muun muassa tietojenvaihdosta, ongelmatilanteiden ratkaisutavoista, ammattiliittojen edustuksesta työmaalla ja käytännön keinoista harmaan talouden torjumiseksi.

Sopimuksella Fennovoima noudattaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoa, jonka valiokunta antoi vuoden 2010 periaatepäätöskäsittelyn yhteydessä. Lausunnon mukaan hankkeen yhteiskunnallinen kokonaisetu edellyttää, että hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista neuvotellaan ja sovitaan työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Tänään allekirjoitettu sopimus perustuu vuonna 2012 aloittaneen työmaan yhteistyökäytäntöjä ja harmaan talouden torjuntaa pohtineen työryhmän työhön. Fennovoiman vetämässä työryhmässä ovat olleet mukana työnantajapuolelta Rakennusteollisuus RT ry, Teknologiateollisuus ry ja Energiateollisuus ry sekä ammattiliitoista Metallityöväen liitto, Ammattiliitto Pro, Rakennusliitto ja Sähköliitto.

Harmaan talouden torjuminen ja tilaajavastuuasiat on huomioitu myös joulukuussa 2013 allekirjoitetussa laitostoimitussopimuksessa. Fennovoima ja Rusatom Overseas ovat sopineet työmaarekisteristä, jonka avulla alihankintayritysten ja niiden työntekijöiden tietoja voidaan tehokkaasti valvoa ja hallinnoida.

Lisätietoja:
Fennovoiman lakimies Petri Ellimäki, p. 020 757 9231
Rusatom Overseasin PR-johtaja Irina Kibina, p. +7 495 730 0873 (numeron hälyttäessä paina 5269, kielet: venäjä, englanti)

08.03.2014 - Etelä-Suomen työmailla puutteita työntekijätiedoissa

Etelä-Suomen työmailla puutteita työntekijätiedoissa

 
STT

Monilla Etelä-Suomen rakennustyömailla työskentelee työntekijöitä, joista pääurakoitsija ei tiedä. Näiden työntekijöiden työehdoissa ja työoloissa on usein puutteita.

Tiedot ilmenevät työsuojeluviranomaisen tällä viikolla työmaille tekemistä tarkastuksista.

Etelä-Suomessa on tarkastettu neljän päivän aikana 57 työmaata. Työntekijäluetteloissa oli puutteita 60 prosentilla tarkastetuista työmaista.

 

 

28.02.2014 - Fennovoiman suomalainen pääomistus varmistettu

Fennovoiman suomalainen pääomistus varmistettu
 
Lähde Fennovoima

Fennovoiman omistaja Voimaosakeyhtiö SF teki 28. helmikuuta kokoontuneessa yhtiökokouksessaan lopullisen päätöksen osallistumisesta Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentamiseen. Voimaosakeyhtiö SF sitoutuu omistamaan yli puolet Fennovoiman ydinvoimalasta.

Voimaosakeyhtiö SF:n tavoitteena on kasvattaa suomalaisten yhtiöiden osuus Fennovoimassa nyt varmistuneesta 50,2 prosentista mahdollisimman lähelle 66 prosenttia. Neuvottelut uusien mahdollisten omistajien kanssa ovat käynnissä, ja ne saatetaan päätökseen kesäkuun loppuun mennessä. Nykyisten omistajien lopulliset omistusosuudet Voimaosakeyhtiö SF:stä tarkentuvat samassa aikataulussa.

Seuraavat yhtiöt ovat vahvistaneet Voimaosakeyhtiö SF:lle sitoumuksensa Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeeseen osallistumisesta: Alajärven Sähkö Oy, Haminan Energia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Oy Herrfors Ab, Imatran Seudun Sähkö Oy, Jylhän Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia Oy, Keravan Energia Oy, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Kestra Kiinteistöpalvelut Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Kruunupyyn Sähkölaitos, KSS Energia Oy, Kuoreveden Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lahti Energia Oy, Lammaisten Energia Oy, Lehtimäen Sähkö Oy, Myllyn Paras Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Naantalin Energia Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Outokumpu Oyj, Paneliankosken Voima Oy, Parikkalan Valo Oy, Pietarsaaren Energialaitos, Porvoon Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Rauman Energia Oy, Rautaruukki Oyj, Sallila Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Tornion Energia Oy, Oy Turku Energia Ab, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Oy, Valio Oy, Valkeakosken Energia Oy, Vantaan Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, Vetelin Sähkölaitos Oy, VSV-Energiapalvelu Oy ja Ääneseudun Energia Oy.

Näin ollen 44 Voimaosakeyhtiö SF:n omistajaa ovat mukana rakentamassa Pyhäjoelle nousevaa Hanhikivi 1 -ydinvoimalaa.

Seuraavassa vaiheessa toteutetaan joulukuussa 2013 sovittu osakekauppa, jossa 34 prosentin osuus Fennovoimasta myydään venäläiselle osapuolelle Rosatomille. Maaliskuun puolivälissä kokoontuva Fennovoiman yhtiökokous vahvistaa koko voimalaitosinvestoinnin.


Lisätietoja:
Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavainen, p. 020 757 9247

 

 

22.02.2014 - Venäjä etsii uutta kasvua - vaihtoehtoja vähän


Venäjä etsii uutta kasvua - vaihtoehtoja vähän



Heikkona jatkuva talouskehitys pakottaa Venäjän etsimään uusia kasvun lähteitä. Ekonomistien mukaan yritysten pitäisi investoida liiketoiminnan modernisointiin ja julkista sektoria pitäisi pienentää. Venäjän bruttokansantuotteen kasvu oli ennusteita heikompaa koko viime vuoden, ja tammikuun talouslukujen perusteella piristystä ei ole lähiaikoinakaan odotettavissa.


Erityisesti vähäiset investoinnit vetävät talouskasvua alaspäin. Tammikuussa investoinnit romahtivat Venäjän tilastolaitoksen Rosstatin mukaan seitsemällä prosentilla tammikuusta 2012. Yksityinen kulutuys on pitänyt taloutta heikossa kasvussa, mutta sen varaan Venäjä ei voi laskea loputtomasti, mikäli yritysten usko tulevaisuuteen ei parane.

Verkkolehti Gazetan haastatteleman itsenäisen Center for Macroeconomic Analysis and Short-term Forecasting -tutkimuslaitoksen johtajan Jelena Abramovan mukaan yritysten pitäisi investoida ensisijaisesti liiketoimintansa modernisointiin, mikä avaisi niille tien kansainvälisille markkinoille.

”Mutta sitä ennen on välttämätöntä, että valtio palauttaa yrittäjien uskon tulevaisuuteen”, Abramova sanoo Gazetalle.

Abramovan mukaan tällä hetkellä Venäjän keskuspankki lähinnä ”pelottelee” yrityksiä tiukalla pankkeihin kohdistuvalla politiikallaan. Venäjän keskuspankilla on käynnissä raju pankkisektorin perkaus, jonka aikana useilta pankeilta on viety toimilupa.

Abramovan mukaan pankin tiukentunut linja on heikentänyt yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta muutenkin heikossa tilanteessa.

Tehokuutta julkiselle sektorille

Yksi Venäjän talouden kannalta tärkeä uudistus olisi myös tehottoman julkisen sektorin ja valtionyhtiöiden roolin pienentäminen.

Venäläisen Alfa-pankin pääekonomistin Natalia Orlovan mukaan julkisella sektorilla työskentelee 30 prosenttia työllisistä. Orlovan mukaan valtionyhtiöt ja julkinen sektori imevät työvoimaa yksityiseltä sektorilta ja vääristävät kilpailua.

Orlovan mukaan esimerkiksi vähäisestä ja hyvin paljon Moskovaan ja Pietariin keskittyneestä työperäisestä maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi.

Asiantuntijoiden yksimielinen mielipide on kuitenkin se, että lyhyellä tähtäimellä kasvua on turha odottaa, sillä venäjän rakenteelliset ongelmat ovat syvällä ja vaikeita korjattavia.

Talouselämä/Maija Vehviläinen

 

19.02.2014 - Fennovoimalle ilouutinen: Outokumpu kasvattaa osuuttaan

Fennovoimalle ilouutinen: Outokumpu kasvattaa osuuttaan
Talouselämä


Outokumpu vahvisti tänään sitovasti osallistumisensa Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen ja ilmoitti samalla kasvattavansa osuuttaan Fennovoimassa 12,5 prosenttiin.

Outokummun teho-osuus laitoksen nimellistehosta nousee aiemmasta 119MW:sta 150MW:iin, mikä vastaa Outokummun alkuperäistä teho-osuutta Fennovoimassa.

"Fennovoima on Outokummulle strategisesti merkittävä hanke, koska tehtaamme Torniossa ovat Suomen suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä. Haluamme varmistaa vakaan, ennustettavan ja vähäpäästöisen energianlähteen sekä omakustannehintaisen sähkön toiminnoillemme Suomessa. Uskomme Fennovoima-hankkeen myös parantavan sähkön omavaraisuutta Suomessa sekä varmistavan kilpailun jatkumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla”, toimitusjohtaja Mika Seitovirta perustelee.

Kokonaisuudessaan Outokummun osuuden investoinnista arvioidaan olevan noin 210 miljoonaa euroa ottaen huomioon projektin kokonaisinvestoinnin ja Fennovoiman pääomarakenteen. Investointien arvioidaan ajoittuvan kaikkiaan kymmenelle vuodelle 2014–2023, joista lähes puolet rakennusvaiheen loppupuolella 2022–2023. Fennovoiman Pyhäjoen voimalaitos on suunniteltu olevan kaupallisessa käytössä vuonna 2024.

 

 

30.01.2014 - Halpahalliyrittäjä hyppäsi tv-bisnekseen - Neonella keräsi miljoonarahoituksen


Halpahalliyrittäjä hyppäsi tv-bisnekseen - Neonella keräsi miljoonarahoituksen
Saara Koho Talouselänä


Vuorovaikutteisen tv-palvelun kehittänyt suomalaisyritys Neonella Oy on kerännyt yksityissijoittajilta 1,2 miljoonan euron rahoituksen.

Rahoituksen avulla yhtiö tuo Flexvee-palvelunsa Suomen markkinoille lähiviikkoina. Se on myös aloittanut neuvottelut kenialaisen teleoperaattorin kanssa.

Flexveen idea on palkita tv:n katsojat ohjelmiin osallistumisesta. Katsoja voi esimerkiksi valita kaukosäätimellä parhaan vaaliväittelijän tai äänestää reality-ohjelmassa suosikkiaan.

Osallistumalla ohjelmiin katsoja kerää Flexvee-pisteitä, joilla hän voi myöhemmin lunastaa etuja tai lahjakortteja. Neonellan yhteistyökumppaneja ovat Videofirma Makuuni ja nettikaupa CDON.

"Katsojat ovat sen verran laiskoja, etteivät he välttämättä osallistu vuorovaikutteisuuteen, jollei heitä palkita", Neonellan toimitusjohtaja Jussi Myllylä sanoo.

Hän kertoo, että yhtiö käy parhaillaan neuvotteluja kotimaisten ja ulkomaisten tv-yhtiöiden ja teleoperaattoreiden kanssa. Piloteistakin on jo sovittu.

"Aloitimme uuden rahoituskierroksen saman tien. Tavoitteena on kerätä vuoden loppuun mennessä useampi miljoona euroa, jotta voimme laajentua toden teolla Afrikan markkinoille", Myllälä sanoo.

Yritys työllistää tällä hetkellä 20 työntekijää.


Neonella on perustettu vuonna 2004 Pertunmaalla. Yhtiön omistajat ennen tuoretta rahoituskierrosta olivat Jussi Myllylä, Jarkko Jokelainen, Annikki Myllylä ja Arvo Kuhanen.

Toimitusjohtaja Myllylällä on pitkä ja värikäs tausta yrittäjänä. Hän on ehtinyt vuosien varrella myydä melkein kaikkea vessapaperista tulostimiin.

"Aloitin 2000-luvun alussa halpahalliyrittäjänä Pertunmaalla. Siitä siirryin tulostimiin, tietokoneisiin ja nettisivujen tekemiseen. Minulla oli 12 liikkeen franchising-ketjukin", Myllylä kertoo.

Muutama vuosi sitten Myllylän yritys teki nettivideovuokraamon Makuunille. Se oli Neonellalle käännekohta kohti sosiaalista tv:tä. Yritys on saanut rahoitusta muun muassa Tekesiltä.

"Vuorovaikutteisia tv-ohjelmia on haluttu tehdä jo 1990-luvulta lähtien, mutta vasta älytelevisiotekniikka on mahdollistanut sen", Myllylä pohtii.

 

Flexveetä tehdään Android-alustalle.

 

 

26.01.2014 - Tiedonantovelvollisuus rakennusurakoista ja työntekijöistä tulee voimaan 1.7.2014

Tiedonantovelvollisuus rakennusurakoista ja työntekijöistä tulee voimaan 1.7.2014

Verohallinnon tiedote, 24.5.2013

Tasavallan presidentti on vahvistanut lain työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevasta kuukausittaisesta tiedonantovelvollisuudesta sekä kotitalouksia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta.

Uusista velvoitteista säädetään verotusmenettelylaissa ja työturvallisuuslaissa. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.7.2014 alkaen. Ensimmäisen kerran tiedot annetaan Verohallinnolle syyskuussa 2014. 

VEROHALLINON OHJE http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Tiedonantovelvollisuus_rakennusurakoista%2827333%29

 

 

21.12.2013 - Fennovoiman ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu

Fennovoiman ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu
 
Lähde Fennovoima
 
Fennovoima ja Rusatom Overseas, venäläisen Rosatomin tytäryhtiö, ovat tänään 21.12.2013 allekirjoittaneet toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta. Rusatom Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.

Fennovoiman omistajat tekivät marraskuun alussa ehdolliset päätökset jatkostaan hankkeessa. Jokainen myönteisen päätöksen tehnyt omistaja tulee omalta osaltaan vahvistamaan nyt saavutetun neuvottelutuloksen ja sen myötä osallistumisensa hankkeeseen helmikuun loppuun mennessä. Tämän myötä, helmikuun lopussa, tehdään lopullinen investointipäätös Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Samassa yhteydessä 34 prosenttia Fennovoiman omistuksesta siirtyy Rosatomille.

Fennovoima on Mankala-yhtiö ja myy kaiken tuottamansa sähkön omistajilleen omakustannushintaan. Laitoksen käynnistyessä 2024 omistajat maksavat saamastaan sähköstä alle 50 €/MWh. Tämä hinta sisältää kaikki ydinvoimalan tuotantokustannukset, poistot ja vieraan pääoman korot sekä jätehuollon.

Voimalan kauppahinta ei ole julkinen. Rosatomilla tulee olemaan merkittävä rooli rakentamisvaiheen lainarahoituksen järjestämisessä.

Pyhäjoelle rakennettava voimala on painevesilaitos AES-2006, joka on VVER-laitosten tuorein kehitysaskel. Laitos rakennetaan uusimpien suomalaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. AES-2006:ta vastaavaa laitosta on tilattu eri puolille maailmaa, ja lisäksi laitostyyppiä rakennetaan parhaillaan Venäjälle.

Lisätietoja:
Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen, puh. 020 757 9247
Fennovoiman tiedottaja Henriikka Säkö, puh. 020 757 9205

15.11.2013 - Fennovoima etenee laitostoimitussopimuksen allekirjoitusta kohti

Fennovoima etenee laitostoimitussopimuksen allekirjoitusta kohti
 
Lähde Fennovoima
 
Voimaosakeyhtiö SF:n 60 omistajaa ovat päättäneet jatkostaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa. Osakkaat vastasivat syyskuun alussa saamaansa investointipäätösesitykseen, joka tähtää Pyhäjoen ydinvoimalan käynnistymiseen vuonna 2024.

Voimaosakeyhtiö SF omistaa tällä hetkellä koko Fennovoiman. Voimaosakeyhtiö SF:n omistajista 45 päätti jatkaa Fennovoiman hankkeessa. Kaikki päätökset ovat tässä vaiheessa ehdollisia, koska neuvottelut Fennovoiman ja Rosatomin välillä jatkuvat.

Nyt tehtyjen päätösten myötä Fennovoiman ydinvoimalan tuotannosta on varattu 84 %. Hankkeessa nyt jatkavat Voimaosakeyhtiö SF:n omistajayritykset ovat varanneet hieman yli puolet (50,28 %) Fennovoiman suunnitteleman 1200 megawatin ydinvoimalan tuotannosta. Rosatomin suunniteltu omistusosuus on kolmannes (34 %) Fennovoimasta.

Hankkeessa päättivät jatkaa Alajärven Sähkö Oy, Haminan Energia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Oy Herrfors Ab, Imatran Seudun Sähkö Oy, Jylhän Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia Oy, Keravan Energia Oy, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Kestra Kiinteistöpalvelut Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Kruunupyyn Sähkölaitos, KSS Energia Oy, Kuoreveden Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lahti Energia Oy, Lammaisten Energia Oy, Lehtimäen Sähkö Oy, Myllyn Paras Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Naantalin Energia Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Outokumpu Oyj, Paneliankosken Voima Oy, Parikkalan Valo Oy, Pietarsaaren Energialaitos, Porvoon Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Rauman Energia Oy, Rautaruukki Oyj, Sallila Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, Tornion Energia Oy, Oy Turku Energia Ab, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos, Valio Oy, Valkeakosken Energia Oy, Vantaan Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, Vetelin Sähkölaitos Oy, VSV-Energiapalvelu Oy ja Ääneseudun Energia Oy.

Hankkeesta päättivät luopua Oy AGA Ab, Boliden Harjavalta Oy, Boliden Kokkola Oy, Componenta Oyj, Esse Elektro-Kraft Ab, Etelä-Savon Energia Oy, Finnfoam Oy (4Capes Oy), Itä-Lapin Energia Oy, Kemin Energia Oy, Kotkan Energia Oy, Ovako Imatra Oy Ab, Rovakairan Tuotanto Oy, Tammisaaren Energia, Vaasan Sähkö Oy ja Vimpelin Voima Oy.

Lähiviikkojen ja kuukausien aikana Voimaosakeyhtiö SF:n sisällä tehdään tarvittavia omistusjärjestelyjä. Voimaosakeyhtiö SF kartoittaa myös mahdollisten uusien omistajien mukaan ottamista hankkeeseen. Suomalainen Voimaosakeyhtiö SF tulee jatkossakin olemaan Fennovoiman pääomistaja.

Fennovoiman ja Rosatomin tavoitteena on allekirjoittaa laitostoimitussopimus vuoden 2013 aikana.

Lisätietoja:
Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen, puh. 020 757 9247
Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen, puh. 020 757 9213

28.10.2013 - Hietalahden telakka siirtyy kokonaan venäläisille

Hietalahden telakka siirtyy kokonaan venäläisille

Venäjän johtava talouslehti Kommersant uutisoi, että Helsingissä toimiva Arctech Helsinki Shipyard-telakka siirtyy kokonaisuudessaan Venäjän valtiollisen United Shipbuilding Corporationin (USC) omistukseen. Asiasta kertoo Suomessa Kauppalehti.

Tällä hetkellä telakan omistavat puoliksi USC ja korealainen STX Finland.

Maanantain Kommersantin mukaan STX Finlandilla on myyntioptio omistusosuutensa myymisestä venäläisyhtiölle. Lehden tietojen mukaan USC maksaisi STX Finlandille osakkeista alle 20 miljoonaa dollaria.

Kolme vuotta sitten aloitetun Arctech Helsinki Shipyardin toiminta on ollut raskaasti tappiollista.

Vuonna 2012 Arctech Helsinki Shipyard teki 115,8 miljoonan euron liikevaihdolla 26,7 miljoonan euron tappion.

08.10.2013 - Verottaja teki iskun rakennustyömaille - "räikeimmässä tapauksessa työntekijät pakenivat"

Verottaja teki iskun rakennustyömaille - "räikeimmässä tapauksessa työntekijät pakenivat"

Verohallinnon tehovalvontaviikon tulosten mukaan vain joka kymmenennellä työmaalla oli käytössä tulevan lainsäädännön käytännössä edellyttämä sähköinen tietojärjestelmä, kertoi Verohallinto tiistaina.

Verohallinto teki äskettäin Aluehallintoviraston ja Eläketurvakeskuksen kanssa valtakunnallisen, lähinnä pienille rakennustyömaille kohdistetun valvontaiskun. Viikon aikana tarkastettiin 94 työmaata.

Verottaajn mukaan valvonnassa havaittiin "suuria puutteita työmaalla pidettävän työntekijäluettelon ylläpitämisessä ja valmistautumisessa tulevaan ilmoittamismenettelyyn".

  • Noin joka kolmannella työmaalla ei ollut luetteloitua tietoa työntekijöistä ja vain joka kymmenennellä työmaalla oli käytössä tulevan lainsäädännön edellyttämä sähköinen tietojärjestelmä.
  • Kuvallinen tunniste ja veronumeron tarkistaminen oli ympäri maan otettu melko kattavasti käyttöön, mutta edelleen tunnisteen käytössä ja lakisääteisessä tietosisällössä todettiin puutteita 15 prosentissa tarkastetuista työmaista.

Valmistautumattomuus harmaan talouden vastaisiin menettelyihin korostui pienillä rakennustyömailla.

"Tarkastusviikon räikeimmässä tapauksessa työntekijät pakenivat työmaalta tarkastajien saapuessa. Toisessa yksittäisessä kohteessa työmaa suljettiin tilapäisesti, koska työmaalla ei ollut käytössä kuvallisia tunnistekortteja", verottaja sanoo tiedotteessaan.

"Uusi tiedonantovelvollisuutta koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2014 eikä laissa ole siirtymäaikaa. Osa toimijoista ei ole vieläkään tiedostanut käytännössä pakollista siirtymää sähköiseen tiedon hallintaan ja ilmoittamiseen. Käytännössä monille tulee kiire, sillä valmistautuminen näin perinpohjaiseen muutokseen vaatii oman aikansa", sanoo ylitarkastaja Pekka Muinonen Verohallinnon Verotarkastusyksiköstä.

 

 

08.10.2013 - YK: Jo liki joka toinen ihminen maailmassa käyttää internetiä

YK: Jo liki joka toinen ihminen maailmassa käyttää internetiä

8.10.2013
STT–AFP

YK:n arvion mukaan internetiä käyttävien ihmisten joukko kasvaa noin 2,7 miljardiin vuoden loppuun mennessä. Luku vastaa 40:tä prosenttia maapallon väestöstä. Kahden miljardin netinkäyttäjän raja rikkoutui kolme vuotta sitten.

YK:n alaisen telekommunikaatiojärjestö ITU:n raportin mukaan ilman nettiyhteyttä olevista 90 prosenttia asuu kehittyvissä maissa.

ITU nostaa Etelä-Korean kolmatta vuotta peräkkäin tietoyhteiskuntavalmiuksien vertailun ykköseksi.

Pohjoismaat ovat vertailussa seuraavina, ennen Hollantia, Britanniaa, Luxemburgia ja Hongkongia.

 

 

01.10.2013 - Uudenmaan yrittäjien koulutus 31.10.2013 :Palvele houkuttelevasti venäläismatkailijaa

venaja

Palvele houkuttelevasti venäläismatkailijaa 31.10.2013 Loviisa Keskus Centralen 

os.Eteläharju 2 Loviisa

 

Tänä vuonna venäläisiä matkailijoita saapuu Suomeen yli puoli miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Helsinki matkakohteena on löydetty, mutta entä itäinen Uusimaa?

Tule mukaan keskustelemaan, miten saada venäläiset matkailijat viihtymään ja miten ohjata matkailua itäiselle Uudellemaalle.
 
 
Ohjelma
 
Klo 12-13 Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen, 9,80 €
Klo 13 alkaen puheenvuorot
 
Seminaarin puheenjohtajana toimii Jouni Malmivaara, Loviisan seudun Yrittäjät
  
Kohdenna markkinointiviestisi oikein!
markkinointipäällikkö Maarit Hämäläinen, Oy Prima Partner Russia Ltd
 
Miten voin palvella? Venäläismatkailija yrittäjän silmin
toimitusjohtaja Timo Salmia, Rönnäsin Mökit
 
Netti- ja mobiilimarkkinoinnin uusimmat suuntaukset
toimitusjohtaja Jarmo Holopainen, Oy Prima Partner Russia Ltd
 
Näin toimimme Kotkassa
toiminnanjohtaja Reijo Saksa, Kotkan Kauppatie ry
 
Miten markkinoida Loviisaa venäläisille
matkailusihteeri Johanna Waltonen, Loviisan kaupunki
 
Kommenttipuheenvuoro
aluekehitysjohtaja Topi Haapanen, Posintra
 
Ilmottautuminen uudenmaanyrittajien sivulta
 
 

16.09.2013 - Microsoft perustelee kauppaa kilpailuasetelmalla Googlen ja Applen kanssa.

 

  Microsoft perustelee kauppaa kilpailuasetelmalla Googlen ja Applen kanssa.

Helsingin Sanomat

Microsoftin Nokia-kaupalla on kaksi syytä: Google ja Apple. Asia käy ilmi Microsoftin esityksestä (pdf-linkki), jolla perustellaan Nokian puhelinliiketoiminnan ostoa.

Voidakseen kilpailla Googlen ja Applen kanssa Microsoft ajaa laitteiden ja palvelujen – siis ohjelmistojen – tiukempaa integraatiota.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa laiteperheitä, joissa toimivat samat ohjelmistot ja palvelut. Esimerkiksi sitä, että Office, Skype, karttaohjelmistot, Bing ja Skydrive ovat käytettävissä niin pc:ssä, tabletissa kuin puhelimessakin.

Microsoft on ajanut Applen laiteperheestä tuttua mallia aggressiivisesti, ja ottamalla Windows-puhelimet haltuunsa, yhtiö saa vapaat kädet myös puhelimissa. Samalla Nokia sitoutuu jatkamaan karttapalvelujen tuottamista Microsoftille seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Microsoft aikoo kuitenkin jatkaa ohjelmien tuottamista myös kilpaileville iPhone- ja Android-alustoille. Yhtiön perustelujen mukaan se haluaa olla läsnä näillä alustoilla, koska se ei halua jättää ohjelmistokehitystä ja niistä saatavia tuloja kilpailijoiden käsiin.

Microsoftin perustelujen mukaan kauppa turvaa Windows Phonen tulevaisuuden. Sopimusvalmistajamalli on kallis nykyisessä markkinatilanteessa.

Myös Microsoftin saama voitto puhelimista nousee. Tähän asti yhtiö on saanut alle 10 dollaria per myyty Windows-puhelin. Kun Nokian myyntikate poistuu, puhelinkohtainen voitto nousee yli 40 dollariin. Yhtiön laskelmien mukaan ekosysteemin pyörittäminen käy Microsoftille kannattavaksi, kun se on myynyt 50 miljoonaa älylaitetta.

Yhdeksi kaupan syyksi Microsoft mainitsee myös markkinan selkeyttämisen. Yksi brändi edistää Windows-puhelinten myyntiä.

 

 Linkki uudestaan

http://www.microsoft.com/en-us/news/download/press/2013/strategicrationale.pdf

19.08.2013 - Maailman ensimmäinen Windows Phone taideluettelo Ros-Fin ART taidenäyttelyssä?

Lehdistötiedote 19.8.2013,


Maailman ensimmäinen Windows Phone taideluettelo Ros-Fin ART taidenäyttelyssä?

Mahdollisesti jopa maailman ensimmäinen Windows Phone-matkapuhelimissa toimiva
taideluettelo-sovellus on toteutettu ja julkaistu Suomessa Ros-Fin ART taidenäyttelyssä Loviisassa (13.8-23.8.2013).

Maailman ensi-ilta tapahtui viime lauantaina (17.8.2013) Ros-Fin ARTtaidenäyttelyn Gala-illassa. Julkaisuhetkellä osa taidenäyttelyn tauluista puuttui vielä sovelluksen hyvin lyhyen ja nopean toimitusajan takia. ”Toteutimme sovelluksen muutamassa päivässä.”, kertoo EdapCO OY:n toimitusjohtaja Tapani Ranta. ”Päivitämme ja lisäämme luetteloon tauluja ja niiden taustatietoja vielä tämän päivän aikana. Helppo ja nopea tietojen päivitys on Taideluettelo-sovelluksen merkittävin ero ja kilpailuvaltti perinteiseen painettuun luetteloon verrattuna. Pystymme päivittämään tietoja ajantasaisesti.”, Ranta jatkaa. Toistaiseksi sovellus toimii vain suomenkielellä, mutta jatkossa sovelluksen kielivalikoima lisääntyy ainakin venäjän-, englannin- ja ruotsinkielillä.

 

EdapCO OY

EdapCO OY on matkapuhelimen käyttöä tehostaviin sovelluksiin ja palveluihin keskittynyt yritys. Olemme erikoistuneet Windows Phone-sovelluksiin, joita olemme toteuttaneet tähän mennessä viisitoista kappaletta. Sovelluksemme ja palvelumme tehostavat yritysten liiketoimintaa sekä kilpailukykyä että tarjoavat yrityksille lisäarvoa ja kuluttajille hyödyllisyyttä. Useimmat sovelluksistamme toimivat maailmanlaajuisesti mm. venäjän, portugalin, espanjan, saksan ja englannin kielisinä kotimaisten suomen ja ruotsin lisäksi.


Ros-Fin ART

Ros-Fin ART – näyttely tarjoaa taide-elämyksiä itänaapurista Strömforsin ruukin Tallivintillä 13.8-23.8.2013 päivittäin kello 11-17. Esillä on eri taiteilijoiden töitä, joiden yhdistävänä tekijänä on Viipuri. Näyttelyn pääjärjestäjänä on Suomi-Venäjä-seuran Loviisan osasto. Suomalaisista taiteilijoista mainittakoon Viipurissa syntynyt taidemaalari ja graafikko, Onni Mansnerus (1906-1980), jonka maalauksia näyttelyssä on kolme taulua.

 

EdapCO OY                                                    Suomi-Venäjä-seura Loviisan osasto

Tapani Ranta                                     Jarmo Holopainen
Toimitusjohtaja                                  Puheenjohtaja
+358 50 400 1680                              +358 400 474 913
tapani.ranta@edapco.fi                        jarmo.holopainen@primapartnerrussia.com
www.edapco.fi
www.edapco.net

08.08.2013 - Venäläisten matkailu Suomessa on kasvanut selvästi.

Venäläisten matkailu Suomessa on kasvanut selvästi.

Tämän vuoden toukokuussa venäläiset viettivät Suomen hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä yli 120000 yötä. Se on yli 50 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Venäläisten rynnistyksestä huolimatta majoituksen kokonaiskysyntä ei kasvanut kuin prosentin, sillä muun muassa kotimaisten ja ruotsalaisten matkailijoiden määrät laskivat.

Matkailun kasvu ei ole jakautunut tasaisesti kaikkialle maahan. Yöpyjien määrät kasvoivat eniten Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Sen sijaan Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla matkailijat yöpyivät aiempaa vähemmän.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tilastoista. Tietoihin ei ole laskettu mukaan kaikkein pienimpien majoitusliikkeiden tietoja.

(MTV3 - STT)

16.07.2013 - Vierasvenesataman avajaiset vietettiin Johanneksessa (Sovjetskiyssa) Venäjällä 16. kesäkuuta

Vierasvenesataman avajaiset vietettiin Johanneksessa (Sovjetskiyssa) Venäjällä 16. kesäkuuta

 

Venäjän Johanneksessa avattiin 16.6. Johanneksen kaupungin syntymäpäivänä uusi vierasvene- satama, myös suomalaisia oli avajaisissa mukana. Loviisan kaupungin ensitutustuminen Johanneksen  kaupunginjohtajaan, Andrei Nekrasoviin, alkoi viipurilaisen matkailudelegaation vierailun myötä  kesäkuussa  2010. Silloin keskusteltiin jo alustavasti yhteistyöstä merimatkailussa. Loviisan vastavierailu Viipuriin toteutui  2011 Talikkalan markkinoiden aikaan. Vierailulla mukana olleet, loviisalainen yritys ja kaupungin edustajat, osallistuivat viipurilaisten pienyrittäjäseminaariin.  


Johanneksen kaupunginjohtajan mukaan Johanneksen  pienvenesatamassa voi löytää samankaltaisuutta Loviisan Laivasillan pienvenesatamaan. Johanneksen venedelegaatio kävi  satamassamme ”Kultakala”  jahdilla joka herätti ihmetystä loviisalaisten laivasillalla pari (tai kolme?)  vuotta sitten. Loviisan Sanomat kirjoitti aiheesta xxx (löytyisikö jutun päiväys?).
Nyt rakennettu Johanneksen pienvenesatama käsittää 300 venepaikkaa ja tulevaisuuden suunnitelmissa on yhteensä 500 – 600 venepaikkaa. Näistä paikoista myytiin 150 kpl heti kättelyssä.  Turisteille  sataman läheisyydessä on Hotelli ”Zaika” eli Lokki, uimaranta, kauppoja, tori ja kahviloita. Vajaan  5  km päässä on myös uusi turistikohde – Intiaanikylä Beliy Shipovnik– aktiviteetteineen ja ravintoloineen. Historiasta kiinnostuneille tiedoksi, Johanneksessa on Nobelin suvulle kuulunut kesähuvila.


Johanneksen kaupungin syntymäpäivän ja venesataman avajaisten suomalaisvieraat olivat Paimion kaupunginjohtaja, Liedon ja Kaarinan  kunnalishallinnon edustajat  ja  suomalaisen kotiseutuyhdistyksen Johanneseura puheenjohtaja. Loviisan kaupungin tervehyksen ja onnittelut välittivät Johanneksen kaupungille  Loviisan seudun Venäjä-Seuran puheenjohtaja  Jarmo Holopainen ja varapuheenjohtaja Maarit Hämäläinen.  Loviisan kaupungin ja Johanneksen kaupungin välistä merellistä yhteistyötä on mietitty ja uskoa luo se, että Venäjän tulli- ja rajamuodollisuudet helpottuvat vähitellen. Pienvenesataman rakensi viipurilainen yritys Pritsal, joka on juuri perustanut Suomeen tytäryhtiön Marineplast Oy:n.

 

Avajaisissa oli mukana myös Viipurin tv ja muuta alueen lehdistöä.  

Putin allekirjoitti Venäjän sisävesiliikennelain muutoksen 7.6.2013. Laki helpottaa veneilyä kaikialla Venäjän vesillä. Laki vaikuttaa jatkossa myös Viipurin tilanteeseen. Venekunta, joka on hoitaa rajamuodollisuudet Kronstadtissa voi vapaasti valita ja ilmoittaa ne satamat, joissa aikoo vierailla. Matkaa voi taittaa joko Venäjän sisävesille  tai takaisin Suomenlahden satamiin. Mielenkiintoisia satamia suomalaisille ovat varmasti Viipuri,  Johannes, Koivisto ja Terijoki sekä Ust Luga Viron ja Venäjän rajalla. Suomen Purjehdus ja Veneily etujärjestöltä ja sen kokeneilta purjehtijoilta olemme saaneet vinkkiä, että kannattaa osallistua johonkin paikalliseen purjehdustapahtumaan tai -kilpailuun, niin silloin rajamuodollisuudet sujuvat paljon joustavammin, koska tapahtuman järjestäjät pyrkivät sopimaan asiat sujuviksi rajaviranomaisten kanssa jo ennakkoon.

Käytännössä veneilijän täytyy ilmoittaa ne satamat, joissa aikoo vierailla. Lisäksi matkaa suunniteltaessa on hyvä huomioida, että itäisellä Suomenlahdella meripelastus- ja muu apu eivät ole vielä yhtä toimivaa kuin Suomen puolella. Uusi laki on merkittävä, koska se avaa todella paljon uusia vierailukohteita. Käytännössä mahdollisia paikkoja ovat kaikki ne satamat, joissa on kunnollinen laituri. Poikkeuksena pysyvät vielä niin sanotut kielletyt alueet, jotka on merkitty karttoihin. Veneilijöille, jotka kulkevat Saimaan kanavan kautta uutinen ei tuo uutta. Kauttakulku sujuu kuin ennenkin. Uutta  on että tämä laki vapauttaa merkittävästi kulkua veneilijälle ja jopa luo uuden lyhyemmän reitin välimerelle.   Loviisan pienvenesatama on mukavasti tämän reitin varrella, missä venematkalaiset voivat levähtää.  Venäjän sisävesiliikenne on ensimetreillä ja tunnetusti Venäjän logistiikka vaihtelee paikkakuntakohtaisesti.    

Keskusteluista Suomessa ja Venäjällä voimme  päätellä, että veneilyn suosio suuntaan ja toiseen tulee lisääntymään varmasti. Lisäksi meriteitse Venäjälle menon tekee houkuttelevaksi se seikka, että on mahdollista vierailla Suomenlahden kaupungeissa viisumivapaasti, kun se tapahtuu 75 tunnin sisällä.

27.05.2013 - Kohta ei veronumero riitä: raksoille tulossa uusi velvollisuus

Kohta ei veronumero riitä: raksoille tulossa uusi velvollisuus
Talouselämä



Veronumero oli hyvä alku - mutta se ei riitä. Veronumeron lisäksi rakennustyömaille tulee ensi vuonna uusi tiedonantovelvollisuus.

Verohallinto kertoi maanantaina, että taannoin käyttöön tullut veronumeromenettely "ei yksinään takaa riittävää valvontaa", joten sen lisäksi otetaan käyttöön työntekijöitä ja rakennusurakoita koskeva tiedonantovelvollisuus.

Rakentamiseen liittyvää tietojen antamista Verohallinnolle lisätään 1. heinäkuuta 2014 alkaen. Ensimmäisen kerran tiedot annetaan syyskuussa 2014.

"Uudistuksilla tähdätään harmaan talouden torjuntaan", ylitarkastaja pSari Wulff Verohallinnosta sanoo tiedotteessa.

Tiedonantovelvollisuus on melko laaja: se koskee rakennustoimintaa, sitä harjoittavia yrityksiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä yhteisillä työmailla työskenteleviä työntekijöitä.

Jokainen rakentamispalvelujen tilaaja ilmoittaa kuukausittain suoraan Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakennustöitä. Rakennusurakoista on ilmoitettava työmaittain urakkasopimusta koskevia tietoa, muun muassa sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto ja laskutettu määrä ilmoitusjaksolta.

Urakkatietojen lisäksi kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä annetaan tiedot työsuhteen laadusta tai työnantajasta riippumatta.

Tiedonantovelvollisuus koskee myös itsenäisiä ammatinharjoittajia. Työntekijätiedot annetaan työmaittain päätoteuttajan kautta. Kukin yritys ilmoittaa omat työntekijänsä työmaan päätoteuttajalle, joka toimittaa tiedot keskitetysti kuukausittain Verohallinnolle.


http://www.talouselama.fi/uutiset/kohta+ei+veronumero+riita+raksoille+tulossa+uusi+velvollisuus/a2186770?s=u_id-2000111_2

 

 

29.04.2013 - LEHDISTÖTIEDOTE 29.4.2013 Neonella

LEHDISTÖTIEDOTE 29.4.2013

 

Mikkelissä 29.4.2013

 

Neonella tuo satoja Internet-TV kanavia kotisohville ja muuttaa tv-mainontaa Neonella Oy aloitti Video On Demand- ja ÄlyTV-ohjelmistojen kehityksen vuonna 2011. Nyt yritys hakee pilottikumppaneita ÄlyTV-tekniikan ja -palvelukonseptin testaamiseen. Pilotoitavan palvelun tärkein osa on käyttäjien mahdollisuus katsella Internetin tv-kanavia helposti omasta televisiosta kaukosäädintä käyttämällä. Palvelu mullistaa myös tv-mainontaa, sillä tuotteita voidaan jatkossa tilata älytelevisiosta suoraan kaukosäätimellä. Mikä on Smart- eli ÄlyTV SmartTV eli älytelevisio tarkoittaa laitetta, jossa on tavallisen televisiovastaanottimen tapaan yksi tai useampia antenniverkon viritinvahvistimia ja lisäksi (tavallisesta TV-laitteesta poiketen) sisäänrakennettu tietokone ja mahdollisuus internet-yhteyteen. Laitteeseen voidaan asentaa ohjelmia samalla tavalla kuin esimerkiksi älypuhelimiin tai tietokoneisiin.

 Tämä mahdollistaa television käyttämisen hyvin monipuolisiin tarpeisiin. SmartTV-toiminnallisuudet saadaan käyttöön myös vanhoissa televisioissa HDMI-liittimeen kytkettävällä pienikokoisella lisälaitteella. Jo nyt suurin osa uusista televisiovastaanottimista on älytelevisioita. Myyntimäärä TV-laitteille oli Suomessa vuonna 2011 noin 1,1 miljoonaa kappaletta. Uudenlainen TV–mainonta Mainostajille tekniikka tuo uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää kanavasta riippumatta. Esimerkiksi tuotesijoittelussa tuote voidaan merkitä videoaineistoon siten, että sen tilaaminen onnistuu osoittamalla ja klikkaamalla tuotetta kaukosäätimellä. Neonellan ohjelmisto helpottaa älytelevision käyttöä Neonellan kehittämä ohjelmisto tarjoaa uuden ja helppokäyttöisen graafisen käyttöliittymän älytelevisioon.

Ohjelmisto integroidaan ÄlyTV:n käyttöjärjestelmään. Sen voi saada esiasennettuna ÄlyTV-laitteistoihin, ja se käynnistyy automaattisesti aina kun vastaanotin laitetaan päälle. Ohjelmistoon liitetyt toiminnot on valittu siten, että ne ovat jokaiselle kotikäyttäjille tarpeellisia ja käytettävissä pelkällä kaukosäätimellä.

Käyttöliittymä tuo käyttäjille mahdollisuuden pehmeään ja luonnolliseen siirtymiseen tavallisen television käytöstä älytelevisioon. Se tarjoaa älytelevision hyödyt kaikille television käyttäjille: myös niille, jotka eivät koe sovellusten lataamista, asentamista ja käyttämistä televisiosta luonnollisena. Markkinoille tulossa oleva ensimmäinen ohjelmistoversio perustuu Android-pohjaiseen ohjelmistoon, ja siinä toimivat GooglePlay-sovelluskaupan ohjelmistot. Tämä kiinnostaa varmasti myös kokeneempia ÄlyTV-käyttäjiä.

 

Lisätiedot: Jussi Myllylä toimitusjohtaja Neonella Oy jussi.myllyla@neonella.fi 040-820 6678

Neonella on Pertunmaalla Etelä-Savossa toimiva vuonna 2004 perustettu yritys. Nopeaan kasvuun lähtenyt yritys työllistää tällä hetkellä 14 henkilöä.

17.04.2013 - Venäjän-kaupan barometri: Kasvua Venäjältä - teollisuus yllätti

Venäjän-kaupan barometri: Kasvua Venäjältä - teollisuus yllätti

 

Kasvua Venäjältä – teollisuus yllätti vahvalla kehityksellä, talouden epävarmuus kiusaa palvelualoja, kauppa jatkaa kasvu-urallaan.


Suomen vienti Venäjälle v. 2012 kasvoi 7 % ja Venäjä oli Suomen toiseksi tärkein vientimaa, suurimpien vientimaiden joukossa USA:n lisäksi ainoa, jonne vienti kasvoi. Tämä näkyi varsin positiivisena kehityksenä vastaajayritysten viennissä mutta myös Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa.  Tulevaisuuteen katsotaan realistisen optimistisesti. Erityisesti teollisuusyritykset ovat positiivisessa vireessä, kaupalla on mennyt hyvin, seuraava vuosi näyttäisi olevan tasaantumisen aikaa. Palvelualat kokevat niin menneen vuoden kuin tulevat 12 kuukautta haasteellisina. Investoinneissa on otettu ja otetaan hengähdystauko.

I.MITEN ON MENNYT?

Kevään barometri-tulokset osoittavat, että Venäjän-kauppa on ollut sangen positiivista, sillä enemmistöllä yrityksistä on ollut kasvua niin viennissä kuin Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa. Teollisuudella on mennyt yllättävän hyvin, mutta kauppakaan ei ole pahasti jäljessä. Palvelualoilla kehitys on ollut vaisumpaa. Erityisen ilahduttavaa on, että niin viennissä kuin liiketoiminnassa Venäjällä supistuminen on vähäistä.

A.Vienti Venäjälle viimeisten 12 kk aikana, vastaajia 188

51 % vastaajista kertoo vientinsä Venäjälle kasvaneen viimeisen vuoden aikana; kasvua on ollut 10 prosentilla yrityksistä enemmän kuin yrityksillä, joilla vienti on pysynyt ennallaan. Supistumisesta raportoi 4 %, joka on aikaisempiin mittauskierroksiin verrattuna vähemmän – tämä osaltaan vahvistaa Venäjän-viennin positiivista kehitystä. Saldojen valossa erityisesti teollisuusaloilla vienti kehittyi vahvimmin, kaupan alan yritysten tullessa tiiviisti perässä.  Palvelualoilla vienti pysytteli enemmistöllä vastaajista viime vuoden tasolla, vaikka kasvuakin oli 40 prosentilla. On huomattavaa, että pienillä yrityksillä vienti kasvoi eniten, kun taas keskisuurilla ja erityisesti suurilla yrityksillä viennin kasvu oli vaimeampaa.

B.Viennin haasteita, vastaajia 146

Viennissä vaivasivat samat asiat kuin aina ennenkin: tullaus ja siihen liittyvä rajatoiminta, yleinen byrokratia ja Venäjän lainsäädännön koukerot, talouden epävakaisuus huolettaa ja kiusaa. On huomattavaa, että rahoitus ei tällä kertaa noussut pahimpien tekijöiden joukkoon eikä henkilökunnasta tunnu olevan pulaa; korruptio on viimeisellä sijalla haittatekijöiden ranking-listalla.

C.Liiketoiminta Venäjällä viimeisten 12 kk aikana, vastaajia 109

Liiketoiminta Venäjällä kasvoi useimmilla yrityksillä (55 % vastaajista) jonkin verran, voimakasta kasvua oli 1 prosentilla vastaajista. 31 % raportoi liiketoiminnan pysytelleen vuoden takaisella tasolla. Sekä kaupan alan yritykset että teollisuusyritykset kasvattivat liiketoimintaansa hyvin myönteisesti, palvelualoilla kehitys oli vaisumpaa. Huomattavaa on, että teollisuudessa liiketoiminta on kehittynyt paria viime vuotta merkittävästi paremmin. Päinvastoin kuin viennissä, Venäjällä harjoitettavassa liiketoiminnassa kasvu kehittyi sitä paremmin mitä suurempi yritys on.

D.Liiketoiminnan haasteita, vastaajia 52

Totuttuun tapaansa tullaus (tuonnissa) on suurin haittatekijä Venäjällä. Hintataso ja kulttuurierot, verotus ja byrokratia ovat pienempiä ongelmia. Haasteita eivät sen sijaan tuottaneet rajatoiminta, henkilökunnan löytyminen, infrastruktuuri eikä yhteistyökumppanien löytäminen.

II.MITKÄ OVAT ODOTUKSET?

Odotukset seuraavan vuoden viennin ja liiketoiminnan kasvulle ovat yhä edelleen positiiviset. Supistuvaa liiketoimintaa ei odota monikaan. Erityisen ilahduttavaa on teollisuuden vahvat kasvuodotukset. Samoin kuin viennin osalta, myös liiketoiminnassa Venäjällä palvelualat näkevät tulevaisuuden haasteellisena. Kaupan alan yritykset jatkavat kasvu-uralla myös Venäjän tytäryrityksissään. Yritysten päätavoite seuraavalle vuodelle on viennin lisäys, myynnin ja sitä myöten tuotannon lisäys sekä kannattavuuden parantaminen.

A.Viennin kehittyminen Venäjälle, vastaajia 188

65 % vastaajista odottaa viennin kasvavan seuraavien 12 kuukauden aikana. Varsinkin teollisuusyritysten odotukset ovat hyvin valoisat, kun 7 yritystä kymmenestä odottaa viennin lisääntyvän. Kaupan alan yrityksistä ja palveluyrityksistä reilu puolet on samaa mieltä. Odotukset ovat valoisimmat keskisuurilla yrityksillä, suurilla yrityksillä on jonkin verran skeptisempää.  Pienet yritykset aikovat jatkaa hyvää viennin kehitystään. Supistuvaa kehitystä ei odoteta juurikaan.

B.Liiketoiminnan kehittyminen Venäjällä, vastaajia 109

Liiketoimintaa Venäjällä harjoittavista yrityksistä joka toinen odottaa kasvua, supistumista ei monikaan. Teollisuusyritykset uskovat eniten kasvuun, kauppa seuraa kannoilla, kun taas palvelualoilla neljä kymmenestä uskoon kasvuun. Kuta suurempi yritys on, sen enemmän uskotaan liiketoiminnan kasvuun Venäjällä: pienissä yrityksissä alle puolet vastaajista, suurissa seitsemän kymmenestä.

III.VENÄJÄN TALOUS, vastaajia 300

Viennin ja liiketoiminnan kasvuodotukset yrityksissä perustuvat Venäjän talouden odotettuun kasvuun: 54 % uskoo sen kasvavan, suurin osa (46 %) maltillisesti. Yleinen epävarmuus maailman, Suomen, oman yrityksen ja Venäjän taloustilanteesta sekä arviointikauden pituus (12 kk) heijastuvat en osaa sanoa –vastaajien suureen määrään (24%). Venäjän talouden supistuminen on lähes poissuljettu.

IV.INVESTOINNIT VENÄJÄLLE, vastaajia 300

Uus- ja lisäinvestointeja Venäjälle tehtiin aikaisempaa vähemmän eikä tahti näytä kiihtyvän seuraavien 12 kuukauden aikanakaan. Suuri osa mittavista investoinneista on tehty, nyt keskitytään myynnin lisäämiseen ja kannattavuuden parantamiseen.

A.Toteutuneet uus- ja lisäinvestoinnit

14 % vastaajista on tehnyt viimeisen vuoden aikana uus- ja lisäinvestointeja Venäjälle: rakennusalan yrityksistä 37 %, kaupan alan yrityksistä 16 %, teollisuusyrityksistä 12 % ja palveluyrityksistä 11 %. Tytäryritys myynnin yms. kehittämiseksi on yleisin investointimuoto, muutama tuotantolaitos on perustettu ja jokunen myymälä.

B.Aiotut uus- ja lisäinvestoinnit

14 % vastaajista aikoo tehdä uus- ja lisäinvestointeja seuraavien 12 kuukauden aikana. Joka toinen vastanneista rakennusyhtiöistä suunnittelee sijoittavansa Venäjälle, kaupan alan yritykset näyttäisivät vetävän vähän henkeä kun taas palvelualojen yritykset lisäävät panostuksiaan. Teollisuus jatkaa kuten tähän asti. Tytäryritys on edelleen käytetyin investointimuoto.

Lähdw SVKK

26.03.2013 - Venäläinen hakukonefirma tuo satoja työpaikkoja Mäntsälään

Venäläinen hakukonefirma tuo satoja työpaikkoja Mäntsälään

Maxim Shemetov / Reuters
Yandexin pääkonttori sijaitsee Moskovassa.
Yandexin pääkonttori sijaitsee Moskovassa.

Venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin ennakoidaan tuovan Mäntsälään satoja uusia määräaikaisia ja pysyviä työpaikkoja. "Venäjän Googlena" tunnettu Yandex rakentaa kuntaan konesalin, joka lienee toimintavalmiudessa vuonna 2014 tai 2015.

Yandex osti Mäntsälän kunnalta kaikkiaan kahdeksan hehtaarin tontin 1,5 miljoonalla euron hinnalla. Rakennustyöt alueella alkavat kuluvan vuoden elokuussa.

Mäntsälän yrityskeskus Oy:n toimitusjohtaja Harri Kari arvioi investoinnin arvoksi ainakin 150–200 miljoonaa euroa.

Arvionsa toimitusjohtaja perustaa hakukoneyhtiö Googlen Haminassa tekemiin investointeihin. Yhtiö muutti vanhan paperitehtaan tilat palvelinkeskukseksi sadoilla miljoonilla euroilla.

Mäntsälän konesaliin tulee kaikkiaan 36 000 kerrosneliötä. Rakennusprojektin ensivaiheessa niistä valmistuu 15 000–20 000.

"Rakennusvaihe työllistää satoja ihmisiä, se on selvää. Sen verran isosta rakennustyöstä on kyse", Kari sanoo.

Konesalissa toimii Yandexin ilmoituksen mukaan viitisenkymmentä työntekijää. "Tämän lisäksi tulevat epäsuorat työllistävät vaikutukset kuten siivous-, logistiikka- ja vartiointipalvelut. Arvioin, että tämä ehkä kolminkertaistaa tarjolla olevien työpaikkojen määrän", Kari sanoo.

Karin mukaan Yandexin päätökseen vaikuttivat muun muassa toimiva infrastruktuuri sekä Mäntsälän edullinen sijainti hyvien kulkuyhteyksien tuntumassa.

Yandex on maailman neljänneksi suurin hakukoneyhtiö. Sillä on kuukausittain 90 miljoonaa käyttäjää.

Yhtiössä on kaikkiaan 4 000 työntekijää, ja sen liikevaihto on yli 700 miljoonaa euroa.

 

 

 

07.03.2013 - Venäläiset tulevat! Täällä päin Suomea jo joka 6. uusi yrittäjä on venäläinen

Venäläiset tulevat! Täällä päin Suomea jo joka 6. uusi yrittäjä on venäläinen

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa joka kuudes uusi yrittäjä on venäläinen.

Suomessa noin joka kymmenennen uuden osakeyhtiön perustajaosakkaina on ulkomaalaisia. Kaakkois-Suomessa pelkästään venäläisten osuus uusista yrittäjistä on kivunnut jo 17 prosenttiin.

Suomessa aloittaa vuosittain toimintansa noin 13 500 uutta osakeyhtiötä. Tyypillinen uusien osakeyhtiöiden määrä oli vielä vuonna 2008 noin 15 000, mutta taantuman jälkeen tälle tasolle ei ole päästy takaisin.

Viime vuosina ulkomaalaisten osuus yritysten perustajista on vakiintunut 11-12 prosenttiin. Suomen Asiakastieto Oy:n omasta osakastietokannastaan tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa ulkomaalaisista osakeyhtiön perustajista tulee kuitenkin Suomen lähialueilta Virosta, Venäjältä ja Pohjoismaista. Asiakastiedon rekisterissä on osakastiedot yhteensä noin 80 000 suomalaisesta yrityksestä.

Erityisen voimakkaana ilmiö näkyy Kaakkois-Suomessa. Vuosina 2011-2012 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa perustetuista osakeyhtiöistä joka kuudennessa (17 prosenttia) on perustajaosakkaana ollut venäläinen henkilö. Kun mukaan lasketaan muutkin kansallisuudet, kohoaa ulkomaalaisten osuus Kaakkois-Suomen maakuntien uusista osakeyhtiöistä jo 24 prosenttiin. Kymenlaaksossa ulkomaalaisten osuus perustetuista yhtiöistä on vielä kasvanut viime vuoden aikana.

Ulkomaalaiset perustavat eniten ravintoloita

Ulkomaalaisten osuus yrittäjistä ja uusien yritysten perustajista vaihtelee huomattavasti myös eri toimialoilla. Ulkomaalaisten keskuudessa suosituin toimiala on majoitus ja ravitseminen. Osakeyhtiömuotoisista, vuosina 2011-2012 toimintansa aloittaneista ravintoloista ja majoitusliikkeistä useampi kuin joka neljäs (27 prosenttia) on Asiakastiedon tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten perustamia. Esimerkiksi turkkilaiset ovat perustaneet kahden viime vuoden aikana 50 ja kiinalaiset 43 ravintola-alan osakeyhtiötä.

Rakennusalalla näkyy virolaisten vahva vaikutus. Viime vuosina Suomeen perustetuissa rakennusliikkeissä pelkästään virolaisten osuus uusista yrittäjistä on kohonnut jo 13 prosenttiin. Kuljetusalalla puolestaan venäläiset ovat suhteellisen vahvoja vaikuttajia. He ovat omistajina kuudessa prosentissa alan uusista osakeyhtiöistä.

Muiden Pohjoismaiden kansalaiset perustavat Suomeen yrityksiä vain vähän. He erottuvat tilastoissa käytännössä ainoastaan Ahvenanmaalla, jossa noin seitsemän prosenttia yritysten perustajaosakkaista tulee Ruotsista ja muista Pohjoismaista.

07.03.2013 - Uusi nettipalvelu Työmaakortti-HETI

Työmaakortti-HETI sovelluksella TEET TYÖMAAKORTIN nopeasti, silloin, kun sinulle
sopii. Työmaakortti-HETI-sovellusta voit käyttää, kun sinulla on tietokone ja Internet-yhteys.
Syötät vain henkilötietosi veronumeron ja liitätmukaan kuvasi tiedostona.
Valmiin kortin voit tulostaa missä ja milloin haluat tietokoneelta, missä on yhteys Internettiin
ja tulostin toimintavalmiina.

Katso sovellus osoitteesta ja tee tilaus:

 http://www.tyomaakorttiheti.com/

 

01.03.2013 - Lentoa ja lautailua sisätiloissa


Lentoa ja lautailua sisätiloissa


Irma Jäppinen HS

Asentajat työskentelevät Suomen ensimmäisen sisäsurffausaltaan kimpussa. Pyhtäälle rakennetaan urheilukeskusta, jossa voi surffata ja harjoitella vapaapudotusta kymmenmetrisessä tuulitunnelissa.

Suo­men en­sim­mäi­nen va­paa­pu­do­tus­si­mu­laat­to­ri ja si­sä­surf­faus­al­las val­mis­tu­vat Pyh­tääl­le ve­nä­läis­ra­hoi­tuk­sel­la. Las­ku­var­jo­hyp­pää­jät odot­ta­vat uut­ta har­joit­te­lu­paik­kaa malt­ta­mat­to­mi­na, mut­ta va­paa-ai­ka­kes­kus ha­vit­te­lee asiak­kaik­seen myös ta­val­li­sia tu­ris­te­ja.

San Die­gos­ta Yh­dys­val­lois­ta ko­toi­sin ole­va Zak Tolli kö­nyää pos­ket heh­kuen Pyh­tään kun­taan val­ta­tie 7:n var­rel­le nou­se­vas­sa hal­lis­sa.

"T­his is going to be the best", hän in­toi­lee. Täs­tä tu­lee ihan pa­ras­ta.

Ke­hut kos­ke­vat si­sä­surf­fau­sal­las­ta, jo­ka on osa Pyh­tääl­le ra­ken­net­ta­vaa va­paa-ai­ka­kes­kus­ta. Al­taa­seen teh­dään pum­puil­la aal­to­ja lau­tai­li­joi­den rat­sas­tet­ta­vik­si.

Ame­rik­ka­lai­sen Wa­ve Loch -ni­mi­sen yri­tyk­sen lei­vis­sä ole­va Tol­li on ol­lut asen­ta­mas­sa lu­kui­sia vas­taa­via al­tai­ta eri puo­lil­le maail­maa. Pyh­tään al­taat ovat Suo­men en­sim­mäi­set ja Si­rius Sport Re­sort -ni­mi­sen yri­tyk­sen toi­nen ve­to­nau­la.

Toi­nen ve­to­nau­la on tuu­li­tun­ne­li, Suo­men en­sim­mäi­nen se­kin. Se on noin kym­me­nen met­rin kor­kui­nen lie­riö, jon­ka si­säl­le luo­daan ko­ne­voi­mal­la va­paa­pu­do­tus­tun­nel­maa jäl­jit­te­le­vä tuu­li.

Kes­kus ava­taan ylei­söl­le ke­sä­kuus­sa. Sen ta­voi­te on 50 000–70 000 asia­kas­ta vuo­des­sa, puo­let Suo­mes­ta ja lo­put muual­ta, etu­pääs­sä Ve­nä­jäl­tä.


 

27.12.2012 - Ruplasta tuli Stockmannilla suosittu valuutta

Ruplasta tuli Stockmannilla suosittu valuutta

Lehtikuva
Ruplasta tuli Stockmannilla suosittu valuutta
 
Mahdollisuus maksaa Venäjän ruplilla on käynnistynyt hyvin Stockmannin tavarataloissa. Ruplasta tuli tavaratiloissa nopeasti suosituin ulkomainen valuutta sen jälkeen, kun sillä on voinut maksaa kaikilla Stockmanneilla joulukuun alusta lähtien.

Venäläiset asiakkaat ovat kiinnostuneet mahdollisuudesta maksaa ostoksensa ruplilla kauppakonserni Stockmannin tavarataloissa. Mahdollisuus ruplilla maksamiseen otettiin käyttöön kaikilla Suomen Stockmanneilla 1. joulukuuta mennessä.

– Ainakin nyt alussa on osoittautunut, että se on suosittua, sanoo Stockmannin viestintäpäällikkö Nora Malin.

Malinin mukaan rupla kiilasi nopeasti suosituimmaksi valuutaksi ohi Englannin punnan, Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin, joilla maksaminen on ollut Stockmanneilla mahdollista jo aikaisemmin.

Tarkkoja määriä ruplamaksujen määristä Malin ei halua kertoa, mutta mahdollisuutta käytetään hänen mukaansa useasti päivässä.

– Kyllä se suosituin maksutapa on edelleen luottokortti. Me kuitenkin näemme mahdollisuuden maksaa ruplilla asiakaspalveluna, jolla voidaan helpottaa maksutapahtumaa, Malin sanoo.

Venäläisiä asiakkaita käy paljon erityisesti Helsingin keskustan, Itäkeskuksen ja Jumbon Stockmanneissa. Ruplilla maksu olikin koekäytössä Jumbossa jo syyskuusta alkaen.

Helsingin keskustan Stockmannnille avattiin joulukuun alussa myös matkailijakeskus, josta saa esimerkiksi venäjänkielistä palvelua.

Eniten venäläisiä matkailijoita käy Suomessa perinteisesti juuri nyt joulun ja loppiaisen tienoilla. Tämän vuoden venäläisasiakkaiden sesonki on jo Malinin mukaan käynnistynyt Stockmanneilla.

– Odotamme, että venäläisten turistien ja ostosten määrä kasvaa viime vuodesta, Malin arvioi.

Stockmannin lisäksi ainakin Aleksi 13 -tavarataloketju on harkinnut ottavansa käyttöön mahdollisuuden maksaa ruplilla.

 

 Lähde  Taloussanomat

20.12.2012 - Helsingin telakalle riemu-uutinen: Venäjältä 100 miljoonan euron jäänmurtajatilaus

Helsingin telakalle riemu-uutinen: Venäjältä 100 miljoonan euron jäänmurtajatilaus

Arctech Helsinki Shipyard on sopinut jäänmurtajan rakentamisesta Venäjän liikenneministeriölle yhteistyössä Viipurin telakan kanssa. Jäänmurtajan arvo on noin 100 miljoonaa euroa.

Jäänmurtajan rakentaminen alkaa välittömästi ja alus luovutetaan asiakkaalle elokuussa 2015. Jäänmurtaja on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti Itämerellä ja kesäaikaan arktisilla vesillä. Laiva kykenee operoimaan jopa 40 asteen pakkasessa ja sen jäänmurtokyky on 1,5 metriä.

Arctechille tullut jäänmurtajatilaus on osa kolmen jäänmurtajan sarjaa, jotka Venäjän liikenneministeriö on tilannut Viipurin telakalta. Viipurin telakka vastaa perussuunnittelusta ja pääkomponenttien hankinnasta sekä tuottaa noin puolet jäänmurtajan lohkoista. Arctech vastaa aluksen kokoonpanosta,  varustelusta ja viimeistelystä.

Peruskuorma kahdeksi vuodeksi

“Tilaus on Arctechille hyvin tärkeä. Se antaa meille hyvän perustyökuorman seuraavan kahden vuoden ajalle. Tilaus on myös positiivinen jatko Venäjän liikenneministeriön vuosi sitten tilaamalle jäätämurtavalle pelastusalukselle, jota rakennamme yhteistyössä Yantarin telakan kanssa”, kertoo Esko Mustamäki, Arctech Helsinki Shipyard Oy:n toimitusjohtaja.

”Tämä tilaus on seuraava askel Viipurin telakan ja Arctech Helsinki Shipyardin yhteistyön kehittymisessä. Sen lisäksi teknisesti vaativan laivatilauksen saaminen, jollainen 16 MW:n jäänmurtaja on, vahvistaa yhtiöidemme mainetta edelläkävijöinä jäätämurtavien erikoisalusten rakentamisessa”, kertoo Aleksandr Solovyev, Viipurin telakan toimitusjohtaja.

Helsingin telakalla rakennettava alus tulee toimimaan jäänmurtotehtävissä, avustamaan raskaan kaluston aluksia jäisissä olosuhteissa sekä toimimaan laivojen ja kelluvien rakenteiden hinaustehtävissä niin jäissä kuin avovedessä. Lisäksi alusta tullaan käyttämään sammutus- ja avustustehtävissä sekä kuljetusaluksena.

Jäänmurtaja on pituudeltaan 119,8 metriä ja leveydeltään 27,5 metriä. Neljän päädieselgeneraattorin yhteisteho on 27 MW ja kahden azimuth-potkurin teho yhteensä 18 MW.

 

 

05.11.2012 - Venäjä yhä kiinnostavin mutta vaikein markkina suomalaisyrityksille

 Venäjä yhä kiinnostavin mutta vaikein markkina suomalaisyrityksille

Venäjä on yhä suomalaisyritysten kansainvälistymissuunnitelmien kannalta houkuttelevin markkina ja Venäjän eri alueille suuntautuvat vienninedistämismatkat kiinnostavat yrityksiä. Samalla Venäjä on kaupan ja investointien esteiden kannalta ongelmallisimmaksi koettu maa. Myös EU-markkinat vaativat huomiota. Tämä tuli esiin suomalaisyrityksille suunnatussa kansainvälistymistavoitteita ja kaupanesteitä kartoittavassa selvityksessä.

Venäjä on edelleen suomalaisyrityksille kiinnostavin kohde. Kuva: koraxdcVenäjä on edelleen suomalaisyrityksille kiinnostavin kohde. Kuva: koraxdc

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on tyytyväinen yrityksiltä saatuun aktiiviseen palautteeseen.

”Kasvava joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä haluaa kansainvälistyä. Tämä on erittäin tervetullut viesti ja kannustan yrityksiä hyödyntämään vienninedistämismatkoja ja muita kansainvälistymispalveluja. Nämä matkat tehdään niille markkinoille, joista yritykset ovat kiinnostuneita ja joilla esimerkiksi kaupanesteiden takia tarvitaan minun tai muiden ministerien vetoapua. ”

Team Finland -yhteistyönä järjestetty kansainvälistymis- ja kaupanestekysely tuotti 600 vastausta suomalaisyrityksiltä. Yritykset ilmoittivat yhteensä 650 toivetta vienninedistämismatkakohteiksi ja noin 1200 kaupan ja investointien estettä. Esteistä merkittävä osa (noin 30 prosenttia) käsitteli Venäjällä kohdattuja ongelmia. Ongelmista huolimatta Venäjä koetaan kiinnostavaksi markkinaksi, sillä se nousi ensimmäiseksi myös vienninedistämismatkojen kohteena.

”On selvää, että juuri toteutunut Venäjän WTO-jäsenyys ja Venäjän markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet tekevät siitä houkuttelevan markkinan kasvavalle joukolle suomalaisyrityksiä”, toteaa ministeri Stubb.

Venäjän lisäksi erityistä kiinnostusta on muun muassa Kiinan, Yhdysvaltain ja Intian markkinoihin, joilla suomalaisyritykset törmäävät myös keskimääräistä useammin toimintaa hankaloittaviin kaupanesteisiin. Pienille ja keskisuurille yrityksille EU:n sisämarkkinat tarjoavat luontevan ensiaskeleen kansainvälistymiselle, ja ne pitävät tärkeänä julkisten vienninedistämispalvelujen saantia myös EU-markkinoilla. EU-maat eivät myöskään ole täysin ongelmattomia ja yritykset ilmoittivat useista niissä kohdatuista kaupanesteistä.

Kyselyn toteutti Team Finland -verkosto, ja sen käytännön toteutuksesta vastasivat ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Finpro, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Kansainvälinen kauppakamari ICC, Suomen yrittäjät ja Kaupan Liitto.

Kansainvälistymistoiveista ja kaupanesteistä voi jatkossakin ilmoittaa ulkoministeriölle tai muille Team Finland -verkoston yhteistyökumppaneille.

Yhteystiedot: ulkoministeriö, yksikön päällikkö Ilkka Saarinen, puh. 09 1605 6327 ja kaupallinen neuvos Heli Siikaluoma, puh. 09 1605 6528 Sähköposti: tradebarrier(at)formin.fi.

 Lähde 

Kauppapolitiikka

02.11.2012 - Venäläisturistien rahat kiinnostavat nyt myös Loviisassa

Venäläisturistien rahat kiinnostavat nyt myös Loviisassa

Loviisassa on alettu aktiivisesti houkutella venäläisiä matkailijoita. Kaupunki on tehnyt venäjänkieliset nettisivut ja myös alueen yrittäjät ovat huomanneet itänaapurit potentiaalisina asiakkaina.

Loviisan ja Porvoon yhteinen venäjänkielinen esite. Kuva: Yle

Mistä on kyse?

  • Loviisan kaupunki on alkanut viimeisen parin vuoden aikana panostaa venäläisten matkailijoiden houkutteluun
  • Kaupunki on teettänyt muun muassa venäjänkielisiä esitteitä ja nettisivut
  • Myös alueen yrittäjät ovat panostaneet venäjänkieliseen palveluun ja mainontaan
  • Venäläisten matkailijoiden määrä on kasvussa Loviisassa ja se näkyy myös yritysten liikevaihdossa

Loviisan Ahvenkoskella kilometrin päässä seiskatieltä sijaitsevaan kalakauppaan on jälleen eksynyt venäläinen pariskunta ostoksille. He saavat palvelua omalla äidinkielellään, mikä on tärkeää kaupassa, jonka asiakkaista peräti 80 prosenttia on venäläisiä.

- Uskoisin, että se olisi iso miinus jos emme pystyisi palvelemaan venäjän kielellä. On erittäin tärkeää antaa heille palvelua venäjäksi, heitä on paljon ja koko ajan tulee lisää eikä kaikki osaa englantia, suomesta puhumattakaan, sanoo Ahvenkosken Savun toimitusjohtaja Lilia Leps.

Loviisan keskustassa Hotelli Degerbyssä muun muassa ruokalistat on käännetty venäjäksi ja henkilökuntaa käytetty kielikurssilla. Myös varaustoimintaa on siirretty itänaapureiden suosimaan nettiportaaliin. Venäläisiin on panostettu aktiivisesti 3-4 vuotta ja tulos näkyy asiakasmäärissä, kertoo toimitusjohtaja John Wedde.

- Ennen tätä panostusta puhuttiin jostakin sadasta kävijästä, nyt puhutaan tuhansista, että tällä hetkellä liki neljäsosa tai kolmasosa meidän liikevaihdosta tulee venäläisistä.

Ohi ajava rahavirta halutaan pysäyttää

Helsingin ja Pietarin välillä kulkee runsaasti venäläisiä päivittäin. Vielä muutama vuosi sitten Loviisassa ei osattu hyödyntää ohikulkevaa rahavirtaa, mutta nyt tilanne on muuttunut.

Loviisa ja Porvoo ovat käyneet yhdessä Pietarissa messuilla, tehneet esitteitä ja Loviisalla on jo venäjänkieliset nettisivutkin, kertoo Loviisan kaupungin matkailusihteeri Johanna Waltonen.

- Se on totta, että esimerkiksi Savonlinna ja Lappeenranta ovat paljon pidemmällä kuin me, mutta heillä on resurssit ja budjetit ihan eri mittakaavassa. Meidän resurssit ovat aika pienet, pitää tehdä se, mitä pystyy sillä mitä on ja juuri tämä alueellinen yhteistyö kasvattaa niitä resursseja, että yksinäänhän ei hirveästi Venäjän suurilla markkinoilla tee.

Jos vaan odotellaan paikallaan ja toivotaan, että he jäävät tänne, se ei tuota minkäänlaista tulosta.

- John Wedde, Hotelli Degerbyn toimitusjohtaja

Tähtäimessä lisää turisteja

Loviisan tavoitteena on jatkuvasti lisätä venäläisten yöpyjien määrää. Kaupungille neuvoja antaneen venäjän kaupan konsultin ja Loviisan seudun Venäjä-seuran varapuheenjohtaja Maarit Hämäläisen mukaan tavoite on hyvinkin realistinen.

- Moni venäläinen, joka on paljon käynyt Suomessa, etsii uusia kohteita ja erityisesti sellaisia luonnonläheisiä rauhallisia kohteita. Kyllä Loviisa ja Porvoo kiinnostavat ja meillähän on paljon Venäjään liittyvää historiaa.

Tärkeää on vain sitkeästi jatkaa työtä valitulla tiellä, toteaa Hotelli Degerbyn toimitusjohtaja John Wedde.

- Koukkuja pitää laittaa veteen ja heidän kimppuun täytyy käydä ja tarjota oikeasti jotain. Jos vaan odotellaan paikallaan ja toivotaan, että he jäävät tänne, se ei tuota minkäänlaista tulosta.

Lähde

Hanna Terävä Yle Helsinki

 

 

16.10.2012 - Mahdollisuuksien Venäjä

Mahdollisuuksien Venäjä

Kauppakorkeakoulu on asettanut strategiseksi tavoitteekseen edelläkävijän aseman Venäjän liiketoiminnan asiantuntijana opetuksessa ja tutkimuksessa. Venäjä! Studia Economica 2012 –ajankohtaisseminaari pureutui Venäjän talouteen ja sen mahdollisuuksiin.

- Venäjän kehitys ja WTO-jäsenyys antavat paljon mahdollisuuksia Suomelle, professori Riitta Kosonen tiivisti Kauppakorkeakoulussa järjestetyssä Venäjä! Studia Economica 2012 –ajankohtaisseminaarissa.

Mahdollisuuksien avaajana Kosonen mainitsi modernisaation ja talouden monipuolistamisen. Venäjä etenee kohti modernia markkinataloutta. Perinteisen kaasu- ja öljytuottajan rinnalla Venäjä pyrkii monipuolistamaan taloutensa rakennetta, teknologista tasoaan ja tuotannon tehokkuutta. Myös palvelusektorilla on paljon potentiaalia.

- Venäjän taloutta vie eteenpäin myös yksityinen vahva kulutus. Vähittäiskauppa kasvaa voimakkaasti. Venäläinen kasvava keskiluokka on suomalaista keskiluokkaa ostokykyisempää, Kosonen sanoi.

Onko Suomessa ymmärretty Venäjän talouden potentiaali?

Venäjä on kasvutalous. Venäjän talous kasvaa, joskaan viime vuosikymmenen kultaisen talouskasvun vuosikymmentä ei ole näkyvissä.

- Bruttokansantuote nousee silti noin 3,5-4 prosentin  vuositahtia, muistutti osastopäällikkö Matti Anttonen ulkoasiainministeriön kauppapoliittiselta osastolta.

Samalla kun Venäjän talous kasvaa, Suomen vienti Venäjälle on kasvanut vain maltillisesti. Venäjän rooli suomalaisen talouden kannalta voisi olla suurempi.

Ymmärretäänkö Suomessa hyödyntää Venäjän talouden mahdollisuuksia? kysyttiin Kauppakorkeakoulun Vuoden alumnin Timo Löyttyniemen vetämässä paneelissa.

- Pietarin ja Moskovan markkina-alueet on löydetty. Mutta potentiaalia on paljon muuallakin. Venäjä jatkuu Moskovasta pitkälle. Tätä potentiaalia ei ole ymmärretty, Stockmannin ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja Lauri Veijalainen totesi.

Pietari on ollut suomalaisyrityksille helpoin liiketoiminnan aloittamispaikka.

-  Kokemukseni mukaan Pietari on pk-yritykselle paras paikka etabloitua. Pietari on portti Venäjään, Eliron Logistics Oy:n  myyntijohtaja Elias Heikari vahvisti.

Kuitenkaan suomalaisuudella ei ole lisäarvoa juuri muualla kuin Pietarissa.  

-  Jos tuntee Pietarin markkinat, ei tunne Venäjän markkinoita. Pietarissa suomalaisuudella on merkitystä, muualla Venäjällä ei, Veijalainen muistutti.

Riitta Kosonen mainitsi mahdollisuuksien hyödyntämisen esteeksi verkostojen puuttumisen.

-  Kontaktit puuttuvat. Etenkin pk-yrityksillä kiinnostusta laajeta Venäjän-markkinoille on, mutta verkostot uupuvat.

Siirtymätalouden liiketoimintakulttuuri ja korruptio

Venäjä tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta samalla haasteita. Venäjän liiketoimintaympäristö on hankala ja arvaamaton. Byrokratia, mielivalta ja korruptio vaivaavat.

-  Korruptiota on kaikilla. Se on suuri ongelma sekä suomalaisille sekä venäläisille yrityksille. Mutta sitä vastaan taistellaan jatkuvasti, kaupallinen edustaja Valeri Shlyamin Venäjän Federaation kaupallisesta edustustosta sanoi.

-  Toimintaympäristössä ja asenteissa on tapahtunut iso muutos. Viranomaiset toimivat nykyään paremmassa yhteistyössä, 14 vuotta Venäjällä liiketoimintatehtävissä ollut Veijalainen vahvisti.

Vaikka Venäjä on lainsäädännöltään markkinatalous, siirtymätalouden logiikka vaikuttaa edelleen. Taustalla on krooninen epäluulo yritysten ja julkisen sektorin välillä. Epävirallinen toiminta on ollut selviytymiskeino, ja kulissien takana tapahtuva toiminta vaikuttaa edelleen.

Olisiko Venäjän WTO-jäsenyydestä apua liiketoimintaympäristön petraamisessa avoimemmaksi?

-  Aika näyttää, mikä on WTO merkitys. WTO ei merkitse sitä, että oltaisiin tultu tien päähän, vaan tien risteytykseen. Minkä tie Venäjä valitsee, jää nähtäväksi, Kosonen sanoi. 

Studia Economica on Kauppakorkeakoulun, alumnisuhteiden ja Kauppakorkeakoulun tukisäätiön vuosittain järjestämä avoin yleisöluento, jonka tavoitteena on tuoda esiin kauppatieteellisen tutkimuksen ajankohtaisia teemoja ymmärrettävästi ja suurta yleisöä kiinnostavista näkökulmista. Puhujina on akateemisen maailman ja liike-elämän avainhenkilöitä.

20.09.2012 - Sata venäläistä start-up-yrittäjää saapuu Suomeen

Sata venäläistä start-up-yrittäjää saapuu Suomeen

20.9.2012

Tbilisi. Venäjälle omaa piilaaksoa yrittävä Skolkovo-säätiö tukee suomalaista Slush-konferenssia lennättämällä Helsinkiin sata venäläistä start-up yrittäjää.

Marraskuussa viidettä kertaa järjestettävässä konferenssissa uudet tekniikan alan yrittäjät yrittävät saada rahoittajia innostumaan hankkeistaan. Slush on pohjoisen Euroopan johtavia tällaisia tilaisuuksia. Sen järjestää Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva yrityskiihdyttämö Startup Sauna.

Venäläisten tavoitteena on tietenkin saada ulkomaista rahoitusta, mutta Skolkovon suomalainen neuvonantaja Pekka Viljakainen pitää venäläisten kasvuyrittäjien Suomeen tuontia hyödyllisenä myös Suomelle.

"Moskovasta katsottuna Helsinki on ikkuna Euroopan markkinoille. Mutta ei Suomi saa mitään ilmaiseksi. Nämä ovat kansainvälisiä kavereita, ja Helsingin kanssa heidän mahdollisista yrityksistään kilpailevat Kalifornia, Shanghai, Toronto ja Berliini", Viljakainen sanoo.

Useat aloittelevat start-up-yritykset jäävät pieniksi, mutta osasta voi kasvaa isojakin. Viljakaiseb mukaan onnistujat tuovat työtä, toivottavasti venäläisten hankkeet myös Suomeen.

 

11.09.2012 - Oy Prima Partner Russia osallistuin Team Finland - PK-yritysten kansainvälistymispäivä 10.9.2012

Team Finland täytti Finlandia-talon

Suomen vientiteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi kehitetty Team Finland -konsepti on kerännyt yli 1500 ihmistä tänään Helsinkiin Finlandia-talolle pohtimaan, kuinka Suomi pärjää yhä kovenevan kansainvälisen kilpailun keskellä. Mukana on yhteensä noin tuhat yritystä.

Tapahtuman suosio järkytti sen puuhamiehet, kovan ministerikolmikon Jyrki Katainen, Jyri Häkämies ja Aleksander Stubb.

- Kun suunnittelimme Team Finlandia, niin ajattelimme, että olisi mukava saada mukaan sata yritystä, pääministeri Katainen sanoi avauspuheenvuorossaan.

Tapahtuman käynnisti tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jolla oli yksinkertainen viesti. Valtiovallan pirstaleinen vienninedistämisjärjestelmä vaatii "metsänhoidollisia toimia". Se tarkoittaa päällekkäisyyksien karsimista, keskenään riitelevien kuppikuntien ja hallinnoalojen panemista ruotuun ja keskittymistä itse asiaan, ei oman byrokratian lisäämistä.

- Team Finland pitää laittaa tehokkaasti toimeen ja virittää huippuunsa, Niinistö sanoi.

Vaikka Team Finland onkin vientiteollisuuden työkalu, niin sen myötä pitää tehostaa myös investointien saamista Suomeen. Ulkomainenkin raha lisää suomalaista vientiä. Niinistö kertookin kutsuvansa koolle jo Suomeen sijoittavia tahoja kertomaan, miten rahaa voidtaisiin houkutella vielä enemmän.

- Pitäisi myös pohtia yhteistyötä lähialueiden kanssa. Sijoitus Venäjälle tai Viroon voi tuoda hyvää myös meille, Niinistö sanoi.

22.08.2012 - Venäjän WTO-jäsenyys tuonee Suomeen tuhansia työpaikkoja

Venäjän WTO-jäsenyys tuonee Suomeen tuhansia työpaikkoja

22.8.2012
Vesa Moilanen / Lehtikuva
Venäjän WTO-jäsenyyden odotetaan helpottavan Suomen puukauppaa Venäjälle.
Venäjän WTO-jäsenyyden odotetaan helpottavan Suomen puukauppaa Venäjälle.

Venäjästä tulee tänään virallisesti Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen. Jäsenyys tuo monenlaista hyötyä myös Suomelle.

Venäjän jäsenyydestä kaupan vapauttamista ajavassa järjestössä neuvoteltiin 18 vuoden ajan. WTO hyväksyi Venäjän järjestöön joulukuussa.

Jäsenyys vauhdittaa itänaapurin talouskasvua, mikä lisää suomalaisten tuotteiden kysyntää. Lisäksi laskevat tullimaksut helpottavat vientiä.

Suomen Pankin ekonomisti Heli Simola arvioi laskelmassaan, että joidenkin vuosien kuluttua Suomen tavaroiden ja palvelusten vienti itänaapuriin voisi olla Venäjän WTO-jäsenyyden ansiosta 300–400 miljoonaa euroa suurempi kuin ilman jäsenyyttä.

Toisaalta tämän viennin tuottamiseen tarvitaan tuontipanoksia sadan miljoonan euron verran. Uusia työpaikkoja syntyisi Suomeen 4 500–6 500.

”Kansainvälinen tilanne on kuitenkin nyt niin epävarma, että täydet hyödyt voivat viivästyä”, Simola sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kauppapoliittinen asiantuntija Timo Laukkanen luonnehtii Simolan arvioita yhtä oikeiksi kuin monia muita arvioita.

”Itse emme ole tehneet laskennallista selvitystä, mutta tietysti Venäjän jäsenyyden vaikutus suomalaisille yrityksille on positiivinen.”

”Venäjän tullimaksut alenevat, osa heti, osa siirtymäajan jälkeen. Keskimäärin alennukset ovat parin prosenttiyksikön luokkaa.”

Metsäteollisuus hyötyy, kun Venäjän kantamat puunvientiverot hellittävät, Laukkanen arvioi.

Hän sanoo, että yritystoiminta Venäjällä helpottuu, kun maa uudistaa lakejaan kansainvälisen mallin mukaiseksi. Maasta tulee houkuttelevampi investointikohde ulkomaisille yrityksille, myös suomalaisille.

Itse asiassa Venäjä on jo muokannut lakejaan, kun se on valmistautunut WTO:n jäsenyyteen. ”Ikävästi yllättäviä lainsäädännön muutoksia Venäjältä ei ole enää tullut.”

Laukkanen odottaa, että WTO-jäsenyys lisää Suomesta erityisesti investointitavaroiden vientiä. ”Mutta jäsenyys vaikuttaa myönteisesti kaikkiin tuoteryhmiin.”

Venäjän talouden asiantuntija Pekka Sutela ennakoi, että WTO-jäsenyys kasvattaa tuntuvasti palveluiden vientiä Venäjälle.

”Ennen kaikkea bisnespalveluiden, kuten vakuutusten ja pankkipalveluiden.”

”Venäjän jäsenyys on myös signaali, että modernisoituminen ja avautuminen siellä jatkuvat.”

Sutela pitää selvänä, että isona maana Venäjä kokeilee WTO:n rajoja: miten ne joustavat ja miten WTO toimii.

Hän arvioi, että Venäjä, Intia, Kiina ja Brasilia yrittävät päätöksenteossa liittoutua EU:ta ja Yhdysvaltoja vastaan. ”Venäjän talouden rakenne on kuitenkin aika ainutlaatuinen. Luulen ettei sille oikein löydy liittolaisia, joilla olisi yhteneviä etuja.”

 

21.08.2012 - Niinistö: Venäjän Suomi-ilmiö vain kiihtyy

Niinistö: Venäjän Suomi-ilmiö vain kiihtyy

Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
  • Presidentti Sauli Niinistö suurlähettiläspäivillä Helsingissä.

Presidentti Sauli Niinistö uskoo Suomen ja Venäjän arkisen kanssakäymisen lisääntyvän jatkuvasti ja kiihtyvän tulevaisuudessa entisestään. Niinistö puhui maiden suhteista Suomen suurlähettiläille Helsingissä tiistaina.

–Trendi jatkuu ja vain kiihtyy viisumivapauden joskus koittaessa. Tämän kehityskulun ymmärtäminen ja siihen varautuminen on meillä vielä kesken, Niinistö sanoo.

Suomen ja Venäjän kanssakäymisen muodoista on viime vuosina lisääntynyt etenkin venäläisten matkailu Suomessa.

–Venäjän tunteminen on entistä tärkeämpää entistä useammalle meistä, Niinistö ennakoi.

–Venäjän kasvu tukee Suomen taloutta, Suomi taas kykenee tarjoamaan eväitä Venäjän talouden kehittämiseen.

Niinistön mukaan Venäjän kehitys kuluneina kahtena vuosikymmenenä on ollut monessa suhteessa myönteistä.

–Venäjästä ei silti tullut, venäläistenkään mielestä, kaikkea sitä, mitä siitä ehdittiin toivoa. Kansalaisyhteiskunnan reaktioissa näkyy turhautumista, pettymystä ja protestia, Niinistö kuvaa.

Niinistö kuvasi Suomea myös ”perin pohjin eurooppalaiseksi” maaksi.

–Tätä ei tarvitse enää todistella. Liittyminen Euroopan unioniin lähes 18 vuotta sitten oli Suomelle oikea ja peruuttamaton valinta, presidentti totesi.

 

Lähde Uusi Suomi

08.08.2012 - Suomi suuntaa voimavaroja pohjoisen yhteistyöhön

Suomi suuntaa voimavaroja pohjoisen yhteistyöhön

8.8.2012 16:42
STT

Suomi suuntaa voimavaroja pohjoisen alueen monenvälisen yhteistyön kehittämiseen. Uudella yhteistyöllä korvataan viime vuosina hiipunut kahdenvälinen lähialueyhteistyö Venäjän kanssa. Kahdenvälistä yhteistyötä on tehty vuodesta 1992 asti.

Rahaa uudelle yhteistyölle on luvassa 3,2 miljoonaa euroa. Vielä viime vuonna perinteiseen lähialueyhteistyöhön käytettiin kuusi miljoonaa euroa. Parhaimmillaan panostukset olivat muutama vuosi sitten yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.

"Muutos kertoo hallituksen politiikan muutoksesta. Hallituksella on arktinen strategia. Panostus on hyvin pieni, mutta se on periaatteellisesti tärkeä", taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi ulkoasiainministeriöstä sanoo.

Uudessa yhteistyömuodossa panostetaan erilaisiin pohjoisen ulottuvuuden hankkeisiin ja osallistumiseen eri yhteistyöneuvostojen toimintaan.

Suomi on vuonna 2013 Itämeren valtioiden neuvoston ja Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtaja.

 

 

05.08.2012 - Flow Rider - keskus nousee pyhtäälle


Flow Rider –keskus on sisäsurffauskeskus, joka rakennetaan Pyhtään kirkonkylään. Kaksi ns. tupla-allasta sisältävä surffikeskus mahdollistaa korkeimmillaan neljänkymmenen asiakkaan yhtäaikaisen osallistumisen surffaukseen. Seisten tai mahallaan tapahtuva surffaus saadaan aikaan voimakkaalla vesisuihkulla ja taaksepäin kohoavalla altaan muodolla. Rakennuspaikalle ollaan tällä hetkellä tekemässä pohjustöitä.
Sirius Sport Resort Oy:n tavoitteena on päästä rakentamaan liikuntakeskustaan niin, että keskuksen ensimmäinen vaihe, surffausallas ja uimala olisivat valmiit ensi toukokuussa. Pyhtäällä oleva alue näkyy hyvin tulevalle moottoritielle, ja vieressä on jo toimiva liikekeskus sekä parkkipaikkoja valmiina. Alue on lisäksi riittävän lähellä Helsinkiä,Urheilukeskus työllistää noin 26-28 henkilöä, jotka asuvat luultavasti lähialueelle. Lisäksi keskus käyttää lähialueen palveluita

17.07.2012 - Rovio-johtaja: Suomalaisyritysten on pakko mennä Venäjälle ja Kiinaan

Rovio-johtaja: Suomalaisyritysten on pakko mennä Venäjälle ja Kiinaan

 

Juttusarjassa eri alojen ihmiset kertovat, miten Suomi ja suomalaiset pärjäävät tulevaisuudessa.

17.7.2012 9:38  |  7 | 
Vesa Oja / HS
"Ei tarvitse olla mikään jättifirma, jotta pystyy luomaan bisnestä henkisellä omaisuudella", sanoo Rovion toimitusjohtaja Mikael Hed.
"Ei tarvitse olla mikään jättifirma, jotta pystyy luomaan bisnestä henkisellä omaisuudella", sanoo Rovion toimitusjohtaja Mikael Hed.

1. Venäjän ja Kiinan kauppa haltuun

"Venäjä ja Kiina ovat nopeasti kasvavia markkinoita, joita yhdistää se, että ulkomaiset firmat kohtaavat siellä haasteita. Suomalaisilla on nyt mahdollisuus ottaa haltuun asiantuntija-asema näitä maita koskevissa asioissa, jotta voimme toimia porttina muille maille.

Yritystemme on pakko mennä Venäjälle ja Kiinaan ennemmin tai myöhemmin, joten viivyttelyssä ei ole järkeä. Maihin lähteminen on ainoa tapa oppia kunnolla hallitsemaan paikalliset olosuhteet.

Valtion tasolta tämä puolestaan on pidempiaikainen projekti, jossa pitäisi varmistaa kunnollinen kielitaito ja maiden kulttuurin ymmärrys."

2. Patenttien suojeleminen ja hyödyntäminen

"Meillä on kansa täynnä pellepelottomia, jotka patentoivat keksintöjään. Heikommassa asemassa on ollut patenttien ja keksintöjen suojelu ja kaupallinen hyödyntäminen.

Yksittäisiä yrittäjiäkin pitäisi rohkaista tähän. Ei tarvitse olla mikään jättifirma, jotta pystyy luomaan bisnestä henkisellä omaisuudella.

Jo nyt valtio valmistelee paljon sellaisia asioita, jotka tähtäävät immateriaalioikeuksia eli henkistä omaisuutta hyödyntävän liiketoiminnan kannustavuuteen.

Verotus on tärkeä työkalu tässä asiassa, ja Suomen tulisi uskaltaa kilpailla sen avulla esimerkiksi Hollantia ja Irlantia vastaan."

3. Designin kaupallistaminen

"Suomessa osataan tehdä loistavaa käyttödesignia, mutta puhetapaa designista pitäisi muuttaa. Ei pidä puhua vain taiteesta, vaan siitä, että tehdään tuotteita, joilla on suuren mittakaavan kaupallista potentiaalia.

Suomalaiset osaavat ihan mitä tahansa, mitä päätämmekin tehdä. Meillä on loistavia luovia ihmisiä, insinöörejä ja kaupallisia osaajia, ja heidät yhdistämällä voimme olla hyvinkin kilpailukykyisiä. Valitettavan usein meillä on edelleen kolme leiriä. Tehdään vaikkapa hyvä tekninen juttu, jossa kaupallinen osaaminen tai muotoilu on heikkoa, jolloin tuotetta ei saada vietyä maailmalle.

Näiden kolmen osa-alueen risteyksessä on vielä paljon mahdollisuuksia."

Mikael Hed on peliyhtiö Rovion toimitusjohtaja.

 

 

11.07.2012 - Duuma hyväksyi Venäjän WTO-jäsenyyden

Duuma hyväksyi Venäjän WTO-jäsenyyden

11.7.2012
STT
SERGEI KARPUHIN / REUTERS
Venäjän duuma koolla Moskovassa keskiviikkona.
Venäjän duuma koolla Moskovassa keskiviikkona.

Moskova. Venäjän duuma vahvisti tiistaina Venäjän WTO-liittymissopimuksen.

238 duuman edustajaa äänesti sopimuksen puolesta ja 208 sitä vastaan. Jäsenyyden puolesta äänestivät Yhtenäisen Venäjän edustajat kun taas sitä vastustivat kommunistit ja pienempien puolueiden edustajat.

Venäjän ensimmäinen varapääministeri Igor Shuvalov piti ennen äänestystä pitkän puheen WTO-jäsenyyden puolesta. Kommunistisen puolueen edustaja Sergei Reshulski puolestaan puhui yli kaksi tuntia WTO-jäsenyyttä vastaan. Jäsenyyden vastustajat pelkäävät, että Venäjän kilpailukyky ei riitä vapailla markkinoilla.

Presidentti Vladimir Putinin on vielä vahvistettava laki. Sopimus astuu voimaan 30 päivän kuluttua presidentin allekirjoituksesta. Venäjän jäsenyydestä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa on neuvoteltu peräti 18 vuoden ajan.

 

01.07.2012 - WTO-jäsenyys rajoittaa maataloustukia Venäjällä

WTO-jäsenyys rajoittaa maataloustukia Venäjällä

Venäjän WTO-jäsenyyden tuomat maatalouden sitoumukset ja maataloustuen määrä puhuttavat tällä hetkellä hallitusta, duumaa ja maatalouden toimijoita. Maataloustuottajia huolettavat WTO-velvoitteiden mukaiset liha- ja maitotuotteiden tuontitullien alennukset ja alan kannattavuuden huononeminen. Hallitus on käynnistänyt keskustelut maataloustukien tulevaisuudesta.

Erityisesti maataloustuottajia huolettavat WTO-velvoitteiden mukaiset liha- ja maitotuotteiden tuontitullien alennukset. Toimijoiden mukaan erityisesti siankasvatus kärsii WTO-jäsenyydestä. Alan toimijoiden mukaan tuontitullien lasku tekee siankasvatuksesta kannattamatonta ja investoinnit alalla tulevat tyrehtymään.

Kärsijöiksi ovat ilmoittautuneet myös maatalouskonevalmistajat. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä uusien maatalouskoneiden tuontitullit ja myös käytettyjen koneiden tullit alenevat. Maatalouskonevalmistajien yhdistys ehdottaakin kotimaisen maatalouskonetuotannon tukemista lähes 400 miljoonalla eurolla.
WTO tuo rajoitteita tukiin

WTO-sopimuksen mukaan Venäjän suorat maataloustuet voivat nousta 9 miljardiin dollariin (6,3 miljardia euroa) vuonna 2013, minkä jälkeen niiden on laskettava vähitellen vuoteen 2018 mennessä 4,4 miljardiin dollariin (3,1 miljardia euroa). Tänä vuonna maataloustuen arvioidaan olevan 5,7 miljardia dollaria.

Rajoitus koskee kuitenkin vain kilpailua rajoittavia tukimuotoja, joihin kuuluvat suorat tuet ja maatalouden tukiaiset. Maatalousministeriö etsii keinoja kasvattaa sellaisten tukien osuutta, joiden määrää ei rajoiteta, Näihin kuuluvat muun muassa infrastruktuurin kehittäminen, teiden ja asuntojen rakentaminen, työntekijöiden koulutus, tiede ja vakuuttaminen.

Lakiin maataloudesta ehdotetaan muutosta, jonka mukaan tiettyjen kriteerien perusteella voidaan määrittää maatalouden harjoittamisen kannalta epäsuotuiset alueet. Näiden alueiden maatalouden toimijoille voidaan maksaa tukiaisia ilman WTO:n rajoitteita.
Maaseudun infrastruktuurin parantaminen saamassa lisärahaa

Venäjän valtiollisen maatalouden kehittämisohjelman 2013–2020 luonnoksen viimeistelemiseksi pääministeri Dmitri Medvedev ehdottaa tarkasteltavaksi mahdollisuuksia budjettimäärärahojen lisäämiseksi alueiden taloudellisesti merkittävien maatalouden kehittämisohjelmien tukemiseksi.

Sen lisäksi pääministeri määräsi alueiden toimeenpanevia elimiä toimittamaan hallitukseen ehdotuksia valtiontuesta infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi maaseudulla.

Myös maatalousministeri Nikolai Fedorov on korostanut ensimmäisissä haastatteluissaan maaseudun infrastruktuurin ja elinolosuhteiden parantamista. Maaseudulla asuu noin 40 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmasosa maan väestöstä.

Myös nykyisessä maatalouden kehittämisohjelmassa 2008–2012 on alaohjelmana maaseudun kehittämisohjelma, joka käynnistyi jo vuonna 2003 ja joka liitettiin osaksi kehittämisohjelmaa vuonna 2008.
Liha- ja nautakarjatalouden kehittäminen seuraava tavoite

Vuosina 2006–2011 siipikarjanlihan tuotanto kasvoi Venäjällä 1,9-kertaiseksi ja sianlihan 1,5-kertaiseksi. Maatalousministeriön mukaan näiden suhteen ollaan omavaraisia jo parin vuoden sisällä ja vuoteen 2020 mennessä viennin uskotaan olevan hyvässä kasvussa.

Naudanlihan- ja maidontuotanto ei sen sijaan ole kehittynyt yhtä suotuisasti. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen nautojen lukumäärä laski yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Vasta viime vuonna lasku saatiin pysähtymään. Maidontuotanto on polkenut paikallaan jo vuosia, ja vuosina 2006–2011 se oli pienessä kasvussa. Uuden maatalousohjelman mukaan tavoitteena on saavuttaa myös naudanlihan ja maidon omavaraisuus vuoteen 2020 mennessä.

Ilman konkreettisia päivämääriä pääministeri Medvedev määräsi ”tarkasteltavaksi mahdollisuuksia” korkotukien myöntämiseksi maksimissaan kolmen vuoden ajaksi liha- ja nautakarjatalouden tuotannon kehittämiseksi. Pääministerin mukaan hallitus harkitsee myös infrastruktuurin rakentamisen kustannusten osittaista hyvittämistä suurissa karjataloushankkeissa. Lisäksi hallitus valmistelee päätöstä jatkaa helpotusta alv-maksuissa tuotaessa jalostuskarjaa tulliliiton alueelle sekä pidentää myös voittoveron alennusta maataloustuottajille.

Maatalousministeri Fedorovin mukaan karjataloutta tulisi kehittää nimenomaan mustanmullan alueen ulkopuolella alueilla, jotka eivät sovellu viljanviljelyyn. Ministerin mukaan erityisesti Itä-Siperiassa ja Venäjän Kaukoidässä on erinomaisia laidunmaita. Lisäksi lihan ja lihatuotteiden vientiä ajatellen alueiden sijainti on houkutteleva Aasian ja Tyynenmeren alueen suuria markkinoita silmällä pitäen.

Yksi lisätoimi myös lihantuotannon kehittämiseksi on pääministerin esille ottama rahoitusinstituutioiden pääomittaminen, jotta ne voisivat rahoittaa maataloussektorin investointihankkeita. Kyse on lähinnä valtion omistamista maatalouspankki Rosselhozbankista ja ulkomaankauppapankki VEB:stä.
Hallitus ja finanssiministeriö pitävät maatalousohjelman luonnosta kalliina

Maatalousministeriö, finanssiministeriö ja hallitus ovat taittaneet peistä uuden maatalousohjelman rahoituksesta syyskuusta 2011 lähtien. Finanssiministeriön on vaikea lämmetä maatalousministeriön esitykselle maatalouden rahoituksen lisäämiseksi.

Yksi tärkeä syy on alkanut öljyn hinnan alamäki. öljy- ja kaasuverot kattavat noin puolet Venäjän federaation budjetin tuloista. Vuoden 2013 budjetti laadittiin 97 dollarin tynnyrihinnalle. Kesäkuun alussa ministeriö esitti hallitukselle, että ensi vuosi olisikin elettävä 82 dollarin mukaisesti.

 

Lähde Fomin

14.06.2012 - Venäjän kaupan barometri 2012: Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna 13 %

Venäjän kaupan barometri 2012: Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna 13 %

Venäjän kaupan barometri 2012: Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna 13 %

Venäjän kaupan tilaa kartoittavat barometritulokset osoittavat, että niin vienti Venäjälle kuin liiketoiminta Venäjällä kasvoivat maltillisesti tai pysyivät ennallaan.

Tämä koskee kaikkia toimialoja paitsi teollisuutta, jossa kasvu on sakannut jo jonkin aikaa. Tulevaisuudelta sen sijaan odotetaan positiivista kehitystä, maltillista kasvua, perustuen Venäjän talouden ja sen myötä ostovoiman maltilliseen kasvuun. Haasteista tullaus ja Venäjän liiketoimintaympäristön byrokraattisuus ovat pysyneet suurimpina ongelmina, henkilöstön rekrytointi on noussut kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi. Investoinnit Venäjälle noudattavat vanhaa kaavaa: neljännes on investoinut, kolmannes aikoo investoida. Uutena kysymyksenä barometrissä oli yritysten liiketoiminnan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Suurin osa hakee myynnin kasvua Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa ja viennissä.
Lähitulevaisuuden odotukset viennin ja liiketoiminnan kehittymiselle ovat syksyyn verrattuna kasvaneet voimakkaasti, vaikka suurin osa vastaajista kallistuukin maltillisen kasvun puoleen. Supistumista odottaa harva. Odotukset ovat positiiviset kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti liiketoimintaa Venäjällä harjoittavilla kaupan alan yrityksillä. Pienet ja keskisuuret yritykset odottavat kasvua niin viennissä kuin liiketoiminnassa Venäjällä, kun taas teollisuuden odotukset ovat vahvimmat Venäjän liiketoiminnassa, viennissä odotukset ovat syksyn 2011 tasolla.
Viennin ja liiketoiminnan valoisat kasvuodotukset perustuvat pitkälti Venäjn talouden kasvuodotuksiin, jotka ovat muuttuneet erittäin merkittävästi syksystä 2011. Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta kasvun odotetaan kuitenkin olevan maltillista, sillä 71% vastaajista on sitä mieltä, että Venäjän talous kasvaa jonkin verran.
Uus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt reilu neljännes vastaajista ja joka kolmannes suunnittelee tulevia investointeja. Kysyttäessä yrityksiltä näiden liiketoiminnan tavoitteista seuraavalle vuodelle, odotetusti ykköseksi nousee myynnin lisäys nykyisillä toiminta-alueilla. Palvelualat ja pienet yritykset ovat kärjessä. Vientiään haluaa lisätä erityisesti teollisuus ja keskisuuret yritykset. Kannattavuuden kasvua hakevat kaupan alan yritykset ja suuryritykset. Alueellinen laajentuminen kiinnostaa suuria yrityksiä ja kauppaa.
Lähde ja lisätietoja: Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Barometri-tutkimus suoritettiin Suomessa maalis-huhtikuun vaihteessa 2012. Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus Oy ja siihen vastasi 300 yritysedustajaa.

01.06.2012 - Venäläiset pelastavat matkailun: + 22 %

Venäläiset pelastavat matkailun: + 22 %

Nina Dahl

Viime vuonna majoituspalvelujen kysyntä kasvoi neljä prosenttia edellisvuodesta, mutta venäläisten peräti 22 prosenttia.

Yöpymisvuorokausien määrässä ylitettiin vuoden 2009 taantumaa edeltänyt taso. Edellisvuodesta poiketen kasvun veturina oli tällä kertaa ulkomaisen kysynnän kasvu.Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät kymmenen prosenttia, kun samaan aikaan kotimaisten matkailijoiden yöpymisten määrän kasvu jäi maltilliseen kahteen prosenttiin.

Vuonna 2011 Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 20,0 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista 14,5 miljoonaa oli kotimaisten ja 5,5 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston tietoja.

Venäläisten yöpymiset voimakkaassa kasvussa

Yöpymiset majoitusliikkeissä lisääntyivät lähes kaikista tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista vuonna 2011. Venäläisten yöpymiset lisääntyivät voimakkaasti ja heidän yöpymisiään kirjattiin majoitusliikkeissä 1,3 miljoonaa vuorokautta, mikä oli 22 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Venäläisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisvuorokausista oli runsaat 23 prosenttia. Espanjalaisten yöpymiset lisääntyivät edellisvuodesta 14 prosenttia, virolaisten, tanskalaisten, norjalaisten, italialaisten ja sveitsiläisten yöpymiset 9-11 prosenttia. Yhdysvaltalaisten yöpymisiä oli 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Brittiläisten yöpymiset jatkoivat vuonna 2009 alkanutta laskevaa trendiään vähentyen edellisvuodesta 4 prosenttia.

EU-maiden yöpymiset kasvoivat yhteensä 5 prosenttia. Merkillepantavaa oli myös aasialaisten yöpymisten 13 prosentin kasvu. Japanilaisten yöpymisiä kirjattiin 7 prosenttia ja kiinalaisten peräti 19 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Hotelliyöpymisiä 16 miljoonaa

Hotelliyöpymiset kasvoivat edellisvuodesta 4 prosenttia. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä hotelleissa kirjattiin 4,6 miljoonaa eli 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä oli yhteensä 11,3 miljoonaa, mikä on 2 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Hotellihuoneiden käyttöaste koheni edellisvuodesta 1,6 prosenttiyksikköä kasvaen 52,9 prosenttiin vuonna 2011. Samalla hotellihuoneen keskihinta kääntyi kolmen vuoden tauon jälkeen jälleen kasvuun. Hotellihuoneen keskihinta oli 88 euroa, kun se edellisvuonna oli alle 86 euroa.

Hotellihuoneiden kuukausittainen käyttöaste ja keskihinta

Savo ja Karjala jylläävät

Yöpymisten yli 10 prosentin kasvuun yllettiin Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2011. Lukumääräisesti yöpymiset lisääntyivät eniten Uudellamaalla, jossa yöpymisiä oli 0,3 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Yöpymiset vähenivät neljästä kuuteen prosenttiin Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa.

Ulkomaisten osuus kaikista yöpymisistä oli Etelä-Karjalassa lähes puolet, Uudellamaalla 45, Lapissa 38 ja Kymenlaaksossa 28 prosenttia. Muissa Manner-Suomen maakunnissa enintään joka viides yöpyminen oli ulkomainen.

Suurista kaupungeista Helsingissä, Turussa ja Vantaalla yöpymisten kasvu oli 5-8 prosenttia. Espoossa majoituskapasiteetin lisääntymisen myötä yöpymisiä kirjattiin 29 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Matkailutulot kasvoivat menoja voimakkaammin

Matkailutulojen ja -menojen erotuksena laskettava matkustustase oli 665 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2011. Alijäämä kuitenkin pieneni edellisvuodesta 34 prosenttia tulojen kasvaessa menoja nopeammin.

Vuonna 2011 ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa tavaroiden ja palvelujen ostoihin yhteensä 2,8 miljardia euroa, mikä oli 26 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Venäläisten osuus matkailutuloista oli 41 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 31 prosenttia. EU-maiden osuus oli 43 prosenttia ja muiden maiden 15 prosenttia.

Suomalaiset käyttivät palveluihin ja ostoksiin ulkomailla yhteensä 3,4 miljardia euroa vuonna 2011, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomalaiset kuluttivat 0,5 miljardia euroa Virossa, Espanjassa 0,4 ja Ruotsissa 0,3 miljardia euroa. Muissa EU-maissa suomalaiset kuluttivat yhteensä 1,3 ja EU:n ulkopuolisissa maissa yhteensä 0,9 miljardia euroa.

 

 

31.05.2012 - Stubbista tuli virallisesti "kuumaverinen suomalaismies"

Stubbista tuli virallisesti "kuumaverinen suomalaismies"


Jos venäläisille sanoo koodisanan "kuumaverinen suomalaismies", kuulijan suupielet nousevat välittömästi virneeseen. Nyt ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb voi ylpeillä kantavansa kyseistä arvonimeä virallisesti.

Stubb sai Kymenlaakson Venäjän-kaupan killan myöntämän "Kuumaveriset suomalaismiehet" -rintamerkin ja kunniakirjan keskiviikkona Pietarissa, jossa järjestettiin Finnish Business in St. Petersburg -tapahtuma.

Suomalais-venäläisen kauppakamarin tilaisuudessa oli mukana yli sadan suomalaisyrityksen edustajia ja lisäksi runsaasti heidän venäläisiä yhteistyökumppaneitaan ja paikallisia silmäätekeviä.

Kunniakirjassa Stubbin ansioita kuvataan muun muassa seuraavasti:

- Hän ottaa, saunoo, jarruttaa, vaikenee, viilaa pilkkua ja on esimerkillinen ja hyvä tyyppi.

Stubbia itseään kiinnosti heti se, onko kymenlaaksolainen Jyri Häkämies jo kenties saanut samanlaisen pinssin.

- Ai ei ole vielä saanut? Nyt lähtee heti hänelle tästä tekstari, Stubb vitsaili

 

Lähde Iltasanomat 

30.05.2012 - Markkinamäen tunnelin varsinaiset louhintatyöt alkavat 4.6.2012

Markkinamäen tunnelin varsinaiset louhintatyöt alkavat 4.6.2012

Koskenkylä-Kotka-moottoritien rakentamiseen kuuluvan Markkinamäen tunnelin louhinta alkaa 4.6.2012. Moottoritiehankkeen yksi merkittävimmistä kohteista otetaan liikenteen käyttöön syksyllä 2014.

Tunnelin valmistelevat työt aloitettiin tammikuussa 2012 tunnelin itäpään suuaukon avolouhintatöillä ja ne jatkuivat maaliskuussa tunnelin läntisen suuaukon avolouhintatöillä. Kesäkuussa alkavat varsinaiset tunnelin louhintatyöt, jotka alkavat tunnelin länsipäästä.

-          Tunnelista tulee hieman alle 500 metriä pitkä ja louhinnat saadaan valmiiksi ensi vuoden kesällä, kertoo hankkeen projektinjohtaja Kari Alavillamo työyhteenliittymä Pulterista.

Kesällä louhintoja tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin klo 6-22 välisenä aikana, ja lähtökohtaisesti kesän aikana ei työskennellä viikonloppuisin tai öisin. Loppukesästä lähtien louhintoja tehdään kolmivuorotyönä.

Louhinnat suoritetaan turvallisesti

Tunnelin rakentaminen tulee näkymään asukkaille ja tienkäyttäjille lisääntyvänä louheenajona valtatiellä 7. Louhintatöiden turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Työt tehdään turvallisuusmääräysten ja ympäristönsuojeluviranomaisten päätösten mukaisesti.

-          Avolouhinnan osalta räjähdyksestä ilmoitetaan kiihtyvällä tahdilla soivalla varoitusmerkkiäänellä. Kun räjähdys ja vaara ovat ohi, soitetaan merkkiääni tasaisesti, kertoo Alavillamo.

-          Maan sisällä tapahtuvassa tunnelin louhinnassa ei äänimerkkiä soiteta. Turvallisuuden takaamiseksi tunnelin suu ja räjäytyskohta peitetään painopeitteillä. Nämä räjäytykset saattaa tuntea kalliota pitkin kulkevana tärinäaaltona. Mahdollisten louhinnasta aiheutuvien rakennusvahinkojen toteamiseksi lähialueella sijaitsevat kiinteistöt on katselmoitu ennen louhintojen aloitusta. Lisäksi kohtuuttoman häiriön välttämiseksi alueella suoritetaan melumittauksia, Alavillamo jatkaa.

Natura-alue ja muut ympäristötekijät on otettu alusta asti huomioon

Työt on aikataulutettu siten, että niistä on mahdollisimman vähän häiriötä ihmisille ja ympäristölle.

Esimerkiksi Ahvenkoskella tunnelin itäpään läheisyydessä sijaitseva Natura-alue on otettu huomioon, eikä Ahvenkosken puolella tehdä voimakkaasti meluavia töitä lintujen pesimäaikana 1.4.-31.7. tai lepakoiden lisääntymisaikana 15.6.-15.8. Louhinnat aloitetaan tunnelin länsipäästä, jotta häiritsevää melua ei kantautuisi Ahvenkosken vesistöalueelle.

Tunnelin rakentamisessa on huomioitu ympäristötekijät muutenkin laajasti. Esimerkiksi työmaan poistovedet ohjataan Loviisan Vesi- ja viemärilaitoksen käsiteltäviksi.

Markkinamäen tunneli

  • Pituus 485 metriä
  • Korkeus 7,5 metriä
  • Leveys 13 metriä. Markkinamäkeen tehdään kaksi erillistä tunnelia eli molemmille ajosuunnille omansa.
  • Louhinta: varsinainen tunneli 120 000 kuutiota, suuaukot 60 000 kuutiota
  • Tunnelin louhintatyöt valmistuvat kesällä 2013
  • Tunneli otetaan liikenteelle syksyllä 2014

Havainnekuvia Markkinamäen tunnelista löytyy osoitteesta http://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/6909702635/

22.04.2012 - 17.4.2012 Eduskunnan ja SVS Venäjä-seminaari keräsi runsaasti kuulijoita!

 17.4.2012 Eduskunnan ja SVS Venäjä-seminaari keräsi runsaasti kuulijoita!

 

Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Venäjän suurlähettiläs Aleksander Rumjantsev ja suurlähetystön kaupallisen edustuston päällikkö Valery Shlyamin esittivät näkemyksiään Venäjän ja Suomen talousuhteiden kehittämisestä ja WTO-jäsenyyden vaikutuksista maittemme välisessä kaupassa. Suomen tavoitteita kauppamme lisäämiseen tarkasteli elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Esillä olivat myös arktinen yhteistyö ja kansalaisten liikkuvuus.

 

 

 http://www.venajaseura.com/sites/default/files/Tutkija%20Katri%20Pynn%C3%B6niemi.pdf

http://www.venajaseura.com/sites/default/files/Elinkeinoministeri%20Jyri%20H%C3%A4k%C3%A4mies.pdf

 http://www.venajaseura.com/sites/default/files/Suurl%C3%A4hettil%C3%A4s%20Hannu%20Halinen.pdf

 

Lähde

Suomi Venäjä Seura

Oy Prima Partner Russia Ltd 

18.04.2012 - Pienet suomalaisyritykset valloittavat Pietaria

Pienet suomalaisyritykset valloittavat Pietaria

julkaistu ma 16.4. klo 16:31, päivitetty ma 16.4. klo 21:08
Videran toimitila Pietarissa.

Katso Yle Kaakkois-Suomen alue-tv:n juttu Pietarista.

 

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset laajentavat toimintaansa Venäjälle. Yritysten kiinnostus erityisesti Pietarin markkinoille on alkanut kasvaa sitä mukaa, kun vienti Eurooppaan on vaikeutunut. Myös suomalaiset suuret yritykset palkkaavat aiempaa innokkaammin uusia alihankkijoita Suomesta.

Esimerkiksi videoneuvottelulaitteita ja medianäyttöjä markkinoiva Videra avasi oman toimistonsa Pietarissa vuosi sitten ja työllistää nyt Venäjällä vajaat 30 henkilöä. Monet yrityksen asiakkaista ovat Venäjällä toimivia suomalaisyrityksiä.

- Olemme laajentamassa toimintaamme kesällä. Meidän on hyvä toimia myös Moskovassa, jos tähdätään todella Venäjän markkinoille, sanoo toimitusjohtaja Harri Martinmäki.

Videra edustaa vielä harvalukuista suomalaisyritysten joukkoa, joka myy palveluita Venäjällä. Palvelujen kysyntä kasvaa kuitenkin nopeasti.

Suomalaisyritysten määrä lisääntyy Pietarissa

Pelkästään Pietarissa toimii tätä nykyä vajaat 500 suomalaisyritystä. Kesän 2011 jälkeen toimintansa on aloittanut kymmeniä uusia pk-yrityksiä.

- Viime syksyn ja tämän kevään aikana kiinnostus on ollut kasvamaan päin ja meillä sekä muillakin vienninedistämisorganisaatioilla on kädet täynnä töitä, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin aluejohtaja Tarmo Suomalainen.

Venäjän markkinoille tuloa vauhdittaa euroalueen talouskriisi. Venäjällä kysyntä kasvaa edelleen erityisesti rakennusteollisuudessa. Laadukkaalle alihankinnalle on kysyntää.

- Suomalaiset suuret yritykset toivoisivat, että Venäjälle tulee lisää suomalaista alihankintateollisuutta. Ala on vielä alkutekijöissään, pohtii SRV:n venäläisen tytäryhtiön OOO SRV-Stroin maajohtaja Jussi Kuutsa.

Eniten tarvetta on konepaja- ja metalliteollisuuden alihankkijoista, mutta palvelualalla kokonaan uusi toimiala on isännöinti. Suomalaisyhtiöt palkkaisivat mielellään isännöitsijöitä muun muassa suomalaisten rakentamiin lähiöihin.

Ruplan vahvistuminen suosii ulkomaalaisyrityksiä

Viimeaikainen ruplan vahvistuminen suosii Venäjällä toimivia ulkomaisia yrityksiä.

- Ruplan vahmistuminen tekee Venäjän toiminnasta Suomesta katsoen kannattavamman. Toisaalta myöskin euroissa hinnoitellut palvelut tai tuotteet ovat halvempia, kun muutetaan hinnat rupliksi, sanoo pankinjohtaja Ilkka Salonen Septem Parners Oy:stä.

Hätiköiden Venäjän markkinoille ei kuitenkaan ole asiaa, sillä esimerkiksi tuotannon käynnistämiseen kuluu helposti parikin vuotta.

Yle Uutiset / Jari Tanskanen

13.04.2012 - Munapirtin luontomatkailuhankkeen kehittämissuunnitelma on valmistunut

Munapirtin luontomatkailuhankkeen kehittämissuunnitelma on valmistunut

Vetovoimainen Versso – Munapirtin luontomatkailualueen visio 2020 ja toimenpide-ehdotukset

Tiedote 2.4.2012

Luontomatkailun kehittäminen on merkittävä osa Kotkan-Haminan seudun matkailustrategian toteuttamista ja uutta Kaakko135°-matkailubrändiä. Seudun ja Pyhtään kunnan elinkeinopoliittisena tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja. Tätä varten Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy on toteuttanut Pyhtään kunnalle matkailun kehittämishankkeen, jossa on tuotettu Munapirtin luontomatkailun kehittämissuunnitelma ja visio 2020. Hanke on rahoitettu Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 sekä Pyhtään kunnan rahoituksella. Hanke toteutetaan ajalla 1.2.2011–31.5.2012.

Luontomatkailun kehittämisen visiointiin ovat osallistuneet laaja joukko Pyhtään, Munapirtin ja lähialueiden matkailupalveluyrityksiä, yhteisöjä ja matkailutoimijoita, kaupallisia toimijoita, maaseudun matkailun elinkeinonharjoittajia sekä Pyhtään kunta ja Munapirtin asukkaat. Kehittämissuunnitelmassa visioidaan Munapirtin matkailun kärkihankkeet ja annetaan toimenpide-ehdotuksia siitä, miten hankkeet voivat lähteä toteutumaan. Matkailuelinkeinojen kehittyminen vaatii sekä matkailun veturiyritysten että kunnan investointeja alueelle, jonka jälkeen alue alkaa olla houkutteleva myös joukolle erilaisia matkailupalveluyrityksiä.

Luontomatkailun kehittämissuunnitelmaa tukemaan on laadittu kolme (3) erillistä tutkimusta:                 

Pyhtään Munapirtin luontoselvitys 2011, Luontoselvitys Kotkansiipi, Voikkaa

Munapirtin vesihuollon yleissuunnitelman päivitys 2011, Pöyry Environment Oy

Keihäsalmen ja Paarlahden satama-alueiden tutkimus 2011, Marinetek Finland Oy

Kehittämissuunnitelman tiivistelmä

Munapirtin kehittämissuunnitelma

Lisätietoja:

projektipäällikkö Taini Rajala, Cursor Oy, p. 040 190 2566, taini.rajala@cursor.fi

 

 

05.04.2012 - Lapin yritysten kasvu löytyy Venäjältä

Lapin yritysten kasvu löytyy Venäjältä

Finpro ja Lapin ELY-keskus käynnistävät rakennus- ja kaivosteollisuuden yrityksille Venäjän markkinoiden koulutusohjelman tukemaan yritysten kansainvälistymistä. Yritykset ovat odottaneet vuosia Koillis-Venäjän suurten energia- ja infrahankkeiden käynnistymistä, mutta liiketoimintamahdollisuuksia olisi jo nyt.

– Venäjällä rakentaminen ja muu teollisuus on jatkanut kasvuaan energiahintojen tukemana viime vuodet. Uudessa ohjelmassamme koulutamme yrityksiä tarttumaan Venäjän mahdollisuuksiin lähitulevaisuudessa tai vahvistamaan jo alkaneita Venäjän kaupan toimia. Käytännönläheinen ja yritysten tarpeisiin räätälöity koulutus rakennetaan Finpron pitkäaikaisen Venäjän markkinatuntemuksen ja lukuisten yrityskonsultointien pohjalle, kertoo Finpron Lapin aluepäällikkö Jarno Valkeapää.

Lappilaisten yritysten pettymykseksi poliittiset päätökset Koillis-Venäjän kehittämiseksi, esimerkiksi Shtokmannin kaasukentän rakentaminen, ovat lykkääntyneet jo vuosien ajan. Päätös avaisi merkittäviä rakennusmahdollisuuksia Murmanskin ympäristössä. Valkeapää muistuttaa, että verkostot Venäjällä olisi luotava ja kokemusta kerättävä jo ennen varsinaisia päätöksiä, jonka vuoksi yritysten kannattaisi suunnata Venäjän markkinoille jo nyt.

– Lappilaiset yritykset ovat olleet varovaisia käynnistämään tai laajentamaan Venäjän kauppaa. Haluamme tarjota yrityksille kaiken mahdollisen avun Venäjälle menestymiseksi ja riskien hallitsemiseksi, sanoo Lapin ELY-keskuksen neuvotteleva virkamies Hannu Viranto.

Venäjälle yritysten omista lähtökohdista


Lapin ELY-keskuksen ja Finpron uudessa koulutusohjelmassa tarjotaan käytännönläheistä Venäjän kaupan osaamista. Painopiste on konepaja-, logistiikka- ja rakennusalan yrityksissä sekä kaivosalalle tuotteitaan tai palveluitaan tarjoavissa yrityksissä. Ohjelmassa valmistaudutaan toimimaan Venäjällä yrityksen omista lähtökohdista.

– Kaivosteollisuuden voimakas kehittyminen on kerryttänyt lappilaisille yrityksille kansainvälisen tason korkeaa osaamista, jolle on kysyntää myös Venäjällä. Rakennusteollisuuden osalta löytyy osaavia talonrakentamisen, korjausrakentamisen ja infrakentamisen yrityksiä. Näillä yrityksillä olisi potentiaalia päästä Venäjällä osaksi alihankintaketjua, mutta myös rakentaa omia suoria yhteistyökumppanuuksia pienempien ja paikallisten luotettavaksi varmistettujen rakennusyritysten kanssa, Valkeapää sanoo.

Finpro, maailmanlaajuisesti toimiva organisaatio, rakentaa suomalaisten yritysten kasvua ja menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Finpro verkostoituu asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Meillä on yli 370 asiantuntijaa, jotka työskentelevät 66 toimipisteessä lähes 50 eri maassa.

Finpro avaa tulevaisuuden mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla. Osaamisemme ja palvelumme vauhdittavat asiakkaidemme menestystä kansainvälistymisen eri vaiheissa; autamme heitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisellä konseptilla, tuotteilla ja palveluilla. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä kansainvälisiä hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, koulutusvientiä edistävä Future Learning Finland ja innovaatiotoimijoiden verkosto FinNode.

Lisätietoja Finprosta verkkosivuilla www.finpro.fi

28.03.2012 - Venäläismiehet ryntäsivät iPad-ostoksille Lappeenrantaan

Venäläismiehet ryntäsivät iPad-ostoksille Lappeenrantaan

Applen uusi sormitietokone on saanut erityisesti venäläiset asiakkaat liikkeelle. Perjantaiaamuna ennen kello kuutta lappeenrantalaiskaupan edessä oli jonottamassa jo yli 40 venäläisasiakasta.

Ensimmäiset jonottajat tietokoneliikkeen eteen tulivat jo torstaina. Perjantaiaamuna kello kuusi myymälästä jaettiin jonottajille vuoronumerot. Ennen seitsemää vuoronumeroita oli jaettu yli 40. Asiakkaat olivat pääasiassa Venäjältä.

Pietarin läheltä Lappeenrantaan saapunut mies kertoi, että hän tuli jonottaman aamulla kello viiden aikoihin. Syy Suomeen tuloon oli yksinkertainen.

- Haluan ostaa uudeen iPadin nyt. Pidän siitä niin paljon.

Pietarilaismiehellä oli kädessään jonotuslappu numero kahdeksan.

Vähän ennen kello seitsemää oven eteen tuli iloinen nuori mies. Hän esitteli ylpeänä jonotuslappuaan, jossa keskellä seisoi numero yksi. Kaupan ovet aukesivat kello seitsemän

 

 

21.03.2012 - Venäläisturistit jättivät kesällä maahan yli 400 miljoonaa euroa

Venäläisturistit jättivät kesällä maahan yli 400 miljoonaa euroa

21.3.2012  

Suomen kesä houkutteli maahan viime vuonna selvästi aiempaa enemmän turisteja.

Toukokuun ja lokakuun välillä maassa vieraili 4,3 miljoonaa ulkomaista matkustajaa, 19 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suurin matkustajaryhmä olivat venäläiset, joita vieraili maassa 1,7 miljoonaa. He jättivät maahan yli 400 miljoonaa euroa.

Yhteensä turistit käyttivät rahaa 1,2 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen rajahaastattelututkimuksesta, joka julkistettiin keskiviikkona.

Myös virolaisia kävi maassa huomattavasti aiempaa enemmän. Virosta Suomeen saapui kesällä yli 450 000 matkustajaa, 48 prosenttia enemmän kuin edellisellä kesäkaudella.

Seuraavaksi yleisimmät lähtömaat olivat Ruotsi, Saksa ja Norja.

Venäläisten matkustus Suomeen kasvoi ripeästi koko viime vuoden ajan.

Itärajalla ylityksiä kirjattiin 10,6 miljoonaa, yli kaksi miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

 

16.03.2012 - Venäjän tuonti kasvaa reippaasti lähivuodet

Venäjän tuonti kasvaa reippaasti lähivuodet

16.3.2012

Venäjän talous kasvaa lähivuosina 3,5 prosentin vuosivauhtia, arvioi Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit. Laitoksen mukaan maan tuonti kasvaa vuosina 2012–2012 seitsemän prosenttia vuodessa.

Viime vuonna maan talous kasvoi 4,3 prosenttia ja tuonti lisääntyi yli viidenneksen edellisestä vuodesta.

Yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun arvioidaan notkahtavan hieman tänä vuonna ulkoisten ja sisäisten epävarmuuksien johdosta mutta elpyvän ensi vuonna. Ennustejakson loppua kohti talouden kasvun ennakoidaan hidastuvan, sillä öljyn hinnan ei oleteta nousevan.

Venäjän viennin määrän ennakoidaan kasvavan hyvin hitaasti, sillä öljyn ja öljytuotteiden viennin kasvu näyttää näillä näkymin loppuneen.

Jos maailmantalouden ennustettua suurempi notkahdus pudottaisi öljyn hintaa, Venäjällä on varaa elvytykseen.

Bofitin mukaan Venäjän valtiolla on vararahastoja ja varaa velkaantua, sillä valtio on velaton. Lisäksi valtio voi ohjata keskuspankkia, ja valtion pankkeja on mahdollista opastaa ostamaan valtion velkakirjoja sekä luotottamaan yrityksiä ja kotitalouksia.

Tullin tilastojen mukaan Suomen merkittävistä kauppakumppaneista Venäjä kasvatti viime vuonna osuuttaan sekä viennissä että tuonnissa. Vienti Venäjälle kasvoi 13 prosenttia ja tuonti sieltä raakaöljyn kallistumisen vuoksi yli viidenneksen.

Venäjä oli edellisen vuoden tavoin Suomen suurin kauppakumppani. Suomen tuonnista sillä on lähes viidenneksen osuus, ja viennissä se on kolmantena 9,4 prosentin osuudellaan.

 

28.02.2012 - Ahvenkosken alkavat siltatyöt eivät häiritse tieliikennettä

Ahvenkosken alkavat siltatyöt eivät häiritse tieliikennettä

j27.2. 2012

Havainnekuva Ahvenkosken silloista.

Kuva: Liikennevirasto

E18 Koskenkylä–Kotka-hankkeen merkittävimpiin kohteisiin kuuluvien Ahvenkosken siltojen varsinaiset rakennustyöt alkavat tämän viikon lopussa. Ensimmäiseksi rakennetaan Ahvenkosken itäisen haaran ylittävän sillan alusrakenteet. Siltojen rakennustyöt eivät aiheuta tieliikenteelle poikkeusjärjestelyjä. Kokonaisuudessaan työt kestävät 2014 kesään saakka.

Ahvenkoskelle rakennetaan yhteensä kolme siltaa. Ahvenkosken läntisen haaran kohdalle tulee 260 metriä pitkä teräsbetoninen siltapari. Itäisen haaran kohdalle rakennetaan yksi 145 metriä pitkä langerpalkkisilta.

Työt aloitettiin tammikuussa työsiltojen rakentamisella. Varsinaiset rakennustyöt alkavat nyt Ahvenkosken itäisen haaran ylittävän sillan alusrakenteiden rakentamisella.

- Elokuussa 2012 siirrymme teräsrakenteiden kasaamiseen, kesällä 2013 valetaan betonikannet, ja pintarakenteet valmistuvat kesällä 2014, kertoo kohteesta vastaava lohkopäällikkö Risto Laamanen.

Läntisen haaran siltojen rakentaminen etenee siten, että paalutustyöt aloitetaan maaliskuussa 2012. Ensimmäisen läntisen sillan kannen valu on syyskuussa 2012, ja toisen läntisen sillan kannen valu on toukokuussa 2013. Siltojen pintarakenteet valmistuvat kesällä 2013.

Projektijohtaja Hannu Lehtikankare Liikennevirastosta kertoo, että Ahvenkosken sillat ja niille johtava Markkinamäen tunneli ovat E18 Koskenkylä–Kotka-hankkeen merkittävimmät ja rakennusteknisesti vaativimmat kohteet.

- Myös siltojen eteläpuolella sijaitseva Natura-alue on huomioitu rakentamisessa. Silloista tulee näyttävä maamerkki. Läpinäkyvät meluesteet avaavat kauniit merimaisemat tienkäyttäjille.

Uudelle tielinjaukselle rakennettavien siltojen rakennustyöt eivät aiheuta tieliikenteelle poikkeusjärjestelyjä. Kalastajilta ja veneilijöiltä on kulku estetty uuden tielinjauksen ja valtatie 7:n väliselle alueelle Ahvenkosken läntisessä haarassa. Itäinen haara on avoin vesiliikenteelle.

YLE Kymenlaakso

27.01.2012 - Suomen maatalous kiinnostaa venäläisiä

Suomen maatalous kiinnostaa venäläisiä
27.01.2012


Venäläiset maatalousihmiset kuuntelivat kiinnostuneina Ben Henrikssonin esitellessä Laura’s Fishin toimintaa.

Venäjän maataloustuottajien liiton Akkorin edustajia saapui tiistaina Suomeen tutustumaan suomalaisiin maataloustuotannon toimintatapoihin. Vierailu on osa vuonna 2010 alkanutta MTK:n ja Akkorin yhteistyöhanketta.

-Venäläisiä kiinnostaa suomalainen tekniikka ja ylipäänsä tavat toimia, muun muassa osuustoiminta, joka on heille aivan uutta. Tämä on hyvä tilaisuus vaihtaa kokemuksia ja toivottavasti syntyy myös uutta bisnestä. Ja onhan tämä ehdottomasti mahdollisuus myös Suomelle, sanoo Maarit Hämäläinen Loviisan Venäjäseurasta.

Parikymmenhenkinen ryhmä osallistuu Helsingissä MTK:n kolmepäiväiseen koulutukseen, jonka aiheena on osuustoiminta.

Vieraita Siperiasta saakka

Ensimmäisenä pysähdyspaikkana venäläisryhmällä oli Laura’s Fish Ahvenkoskella, ja sen yhteydessä toimiva Huvila Ruhtinas, jossa ryhmälle tarjottiin lounas sekä tietoa Loviisasta, turismista ja kalastuselinkeinosta. Delegaation ottivat vastaan ja heille esitelmöivät Maarit Hämäläinen ja Jarmo Holopainen Loviisan Venäjäseurasta. Ryhmässä on ihmisiä Siperiasta saakka, ja Holopaisen mukaan yhteistyön haasteena ovat ennen kaikkea kielen ja kulttuurin suuret erot.
-Moneen kertaan on tullut esille, että asioita on ymmärretty väärin puolin ja toisin, ja yhtä sun toista hassuakin on sattunut. Kyllä tässä MTK:n virkamiehilläkin on haastava kenttä, Holopainen sanoo.
Klavdija Chusovitina matkusti ensin 46 tuntia junalla Moskovaan, josta matka jatkui linja-autolla Suomeen. Tshusovitina asuu Tjumenissa yli 2100 kilometriä Moskovasta itään ja hankkii elantonsa viljelemällä vihanneksia. Tjumen on nykyisin tärkeä maakaasu- ja öljyteollisuuskaupunki, jossa myös Holopainen kertoo käyneensä.
-Tjumenissa on valtavan hienoja viiden tähden hotelleja, ja muutenkin kaikki on viimeisen päälle. Suomessa ei näe vastaavaa missään. Tavallinen työmies voi ansaita yli 10 000 euroa kuukaudessa, Holopainen kertoo.

 

 Kala kiinnostaa

Lounaan jälkeen ryhmä siirtyi Laura´s Fish-kalamyymälään. Venäläiset ostavat Suomesta mielellään kalaa, koska he uskovat sen olevan hyvälaatuista. Tiistaina tiskistä löytyi muun muassa norjalaista lohta, ahventa ja madetta tuoreena ja savustettuna. Venäläiset olivat kiinnostuneita myös kalastusretkistä Kymijoelle.
-Kyllä kalastusretkiäkin järjestetään, ja jos joesta ei tule lohta, niin tässä vieressä on lohilampi, Ben Henriksson esitteli.

Holopainen kertoi ryhmälle myös turismin yhdistämisestä maataloustuotantoon.
-Turismi on maatalousyrittäjille mahdollisuus kokovuotiseen tulokantaan. Esimerkiksi venäläisen turistin on laskettu kuluttavan 107 euroa päivässä Suomessa oleskellessaan, kun mukaan lasketaan kaikki ostokset ja palvelut. Ja palveluita meillä on tarjolla laidasta laitaan, olemmepa joskus joutuneet olemaan jopa ryyppykavereina, Holopainen naureskeli.

Susanna Heiska

 

18.12.2011 - Uusivuosi tuo Suomeen ennätysjoukon venäläisturisteja

Uusivuosi tuo Suomeen ennätysjoukon venäläisturisteja

18.12.2011 HS
Juhani Saarinen
Georgi, Pavel ja Svetlana Tereskov starttasivat pietarilaisesta Dybenkon lähiöistä jo vuoden seitsemännelle Suomen matkalleen.

Suomeen saapuu vuodenvaihteen lomasesongin ajaksi jälleen ennätysmäärä venäläisturisteja.

Matkailun edistämiskeskus ennakoi, että Suomeen saapuu vuodenvaihteessa 300 000–350 000 venäläismatkaajaa.

VR on järjestänyt Venäjältä 35 ylimääräistä junaa, ja raja-asemien odotetaan ruuhkautuvan.

Suomen Pietarin-pääkonsulaatti myöntää tänä vuonna lähes miljoona viisumia, kun viime vuonna luku oli noin 750 000.

Nyt Suomeen lähdetään entistä enemmän laajemmin koko Luoteis-Venäjän alueelta. Esimerkiksi Suomen Murmanskissa myöntämien viisumien määrä on kaksinkertaistunut.

Liikenne alkaa vilkastua tapaninpäivän jälkeisenä tiistaina ja hiljenee vasta loppiaisen jälkeen. Eniten kulkijoita on 2.–4. tammikuuta. Rajavartiolaitos ennakoi, että tuolloin kaakkoisrajan ylittää jopa noin 50 000 ihmistä vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa, että rajan yli kuljetaan joka toinen sekunti.

Sekä Imatran että Vaalimaan ylityspaikoille on rakennettu ylimääräisiä tarkastuspisteitä tilapäisiin kontteihin.

Matkojen määrässä Suomi on venäläisturistien ehdoton ykköskohde, jos Venäjän lähialueen Ivy-maita ei oteta mukaan vertailuun.

Suomi, Turkki ja Kiina taistelivat vuosia tasaväkisesti ykköskohteen tittelistä. Tänä vuonna Suomi on repinyt eroa: venäläiset tekevät Suomeen runsaat neljä miljoona matkaa, yli miljoona enemmän kuin kakkosena olevaan Turkkiin.

Suomeen tehtävistä matkoista valtaosa on ostosmatkoja. Varsinaisia lomamatkoja venäläiset tekevät eniten Turkkiin.

Erityisen äveriäät matkustavat Thaimaahan, Egyptiin ja Keski-Eurooppaan kuten venäläinen keskiluokkakin, mutta valitsevat luksuspalvelun.

"He haluavat ainutlaatuisia elämyksiä. Huvijahdin vuokrausmahdollisuus on usein eduksi", sanoo Venäjän matkanjärjestäjien yhdistyksen johtaja Maija Lomidze.

Egypti ja Turkki ovat pienelläkin budjetilla matkustavien ulottuvilla.

 

 

16.12.2011 - Venäjä hyväksyttiin WTO:n jäseneksi 18 vuoden neuvottelujen jälkeen

Venäjä hyväksyttiin WTO:n jäseneksi 18 vuoden neuvottelujen jälkeen

AP

Geneve. Maailman kauppajärjestö WTO on hyväksynyt Venäjän jäsenekseen 18 vuoden neuvotteluiden jälkeen. 153 maan kauppajärjestö hyväksyi Venäjän jäsenhakemuksen yksimielisesti perjantaina.

Venäjän jäsenyyden odotetaan lisäävän nopeasti EU-vientiä neljällä miljardilla eurolla vuodessa.

Jäsenyyden myötä Venäjä voi ostaa Euroopassa valmistettuja tuotteita alemmilla hinnoilla. Venäjä voi myös viedä energiaa aiempaa tehokkaammin, eivätkä EU:n tuontirajat enää koske Venäjän terästeollisuuden tuotteita.

Tähän asti Venäjä on ollut ainoa G20-teollisuusmaista, joka ei ole kuulunut Maailman kauppajärjestöön.

Venäjästä tulee virallisesti WTO:n jäsen ensi vuoden puolella eli sen jälkeen kun Venäjän duuma on vahvistanut jäsenyyden.

 

15.12.2011 - Suomen Yrittäjät: Venäläiset innostuivat verkko-ostoksista

Suomen Yrittäjät: Venäläiset innostuivat verkko-ostoksista

Suomalaiset lastenvaatteet, kosmetiikka ja elektroniikka tekevät kauppansa Venäjällä verkossa.

Kaupankäynti verkossa kasvaa Venäjällä jopa 30 prosentin vuosivauhtia. FinNoden tutkimuksen mukaan vuonna 2010 verkkokaupan arvo Venäjällä oli noin 6 miljardia euroa.

– Verkkokauppa haastaa Venäjällä jo perinteistä vähittäiskauppaa. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin vain harvat hyödyntävät verkkokaupan ja sosiaalisen median liiketoimintamahdollisuuksia, kertoo Finpron seniorikonsultti Olga Makeeva.

– Yksi harvoja esimerkkejä suomalaisyrityksistä on Lumene, joka toimii aktiivisesti Venäjän suurimmassa yhteisöverkkopalvelussa Vkontaktessa.

Venäjällä verkkokaupassa menestyminen edellyttää oikean kohderyhmän löytymisen lisäksi laajaa tuotevalikoimaa. Laajan valikoiman takaamiseksi suomalaisten pk-yritysten on helpointa perustaa verkkokauppa yritysryhmänä.

Tutkimuksen mukaan verkkokauppa avaa mahdollisuuksia erityisesti elektroniikkaan, hyvinvointi- ja terveystuotteisiin, vaatteisiin tai lastentarvikkeisiin erikoistuneille yrityksille.

– Venäjällä verkkokauppaa ei käytännössä voi käydä Suomesta käsin, vaan tavarat on tullattava ja toimitettava Venäjälle. Tätä varten yritykset voivat etsiä venäläisen partnerin, joka hoitaa viennin Venäjälle. Toinen vaihtoehto on perustaa oma yritys ja varasto tätä varten Venäjälle, Makeeva sanoo.

yrittajat.fi
 

12.12.2011 - OECD: Venäjän talous toipui hyvin, mutta modernisointi vauhdittaisi

OECD: Venäjän talous toipui hyvin, mutta modernisointi vauhdittaisi

Elina Lappalainen

Venäjä on onnistunut hallitsemaan suhteellisen hyvin valtion velkaantumista ja työttömyyttä, kertoo tänään julkistettu OECD:n raportti Suomen itänaapurista.

Mutta pitkän ajan kehityksen ja tuloerojen tasaamisen vuoksi Venäjän olisi modernisoitava talouttaan edelleen, talousjärjestö huomauttaa. Vaadituissa kohennuksissa on kyse vakaasta rahapolitiikan johdosta, liiketoimintaympäristön parantamisesta, tehokkaasta sosiaalipolitiikasta ja energiatehokkuudesta.

”Venäjä ei vielä hyödynnä sen luonnonvarojen ja korkeasti koulutetun väestön tarjoamia kasvumahdollisuuksia”, arvioi johtaja OECD:n Angel Gurría.

”Modernisointi vähentäisi valtion budjetin riippuvuutta öljytuloista ja monipuolistaisi talousrakennetta.”

Venäjän talous on toipumassa vuosien 2008–2009 taantumasta, mutta ei ole vielä saavuttanut notkahdusta edeltävää tasoa. Tänä vuonna Venäjän kokonaistuotanto kasvoi OECD:n mukaan neljä prosenttia. Ensi vuonna talouskasvu pysyy ennusteen mukaan samassa vauhdissa.

Suhteessa kokonaistuotantoon maan valtionvelka on useimpia Euroopan maita huomattavasti paremmassa tasapainossa.

Tämän vuoden 8,4 prosentin inflaatio hidastuisi ensi vuonna 6,5 prosenttiin.

Bisnesympäristö on yhä Venäjän talouden riippakivi. Vaikka edistystä on tapahtunut, OECD:n mukaan Venäjä voisi vauhdittaa yksityistämistä ja helpottaa ulkomaankaupan ja sijoittamisen sääntelyä. Tärkeä rooli olisi myös korruption vähentämisellä ja oikeusvaltion vahvistamisella.

Raportti kiinnittää huomiota myös sosiaalipolitiikkaan, köyhyyttä vastaan taistelemiseen ja epätasa-arvon vähentämiseen. OECD kehottaa Venäjää tukemaan työnhakijoita ja parantamaan työntekijöiden asemaa. Myös pitkäaikainen eläkejärjestelmän toimivuuden takaaminen on oleellista. Samalla talousjärjestön raportti suosittelee Venäjää nostamaan alinta eläkkeellejäämisikää ja rajoittamaan mahdollisuutta varhaiseläkkeeseen.

Venäjä ja viisi muuta maata aloittivat keskustelut teollistuneita maita edustavan OECD:n jäsenyydestä vuonna 2007. Chile, Viro, Israel ja Slovenia pääsivät jäseniksi viime vuonna.

 

09.12.2011 - Kotkan-Haminan seudun alueellinen Kaakko135°-brändi julkistettiin Datariinassa

Kotkan-Haminan seudun matkailun uuden brändin julkistettiin  perjantaina 9.12.2011 klo 9:00 Datariinaan (os. Heikinkatu 7, Kotka)

 Kotkan-Haminan seudun alueellinen matkailustrategia toimii pohjana Kaakko135°-brändin tavoitteissa.

Matkailustrategia on tehty yhteistyössä alueen viiden kunnan – Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä – sekä alueen kehittämisyhtiö Cursor Oy:n kanssa.

Matkailustrategian visio 2020 kiteyttää selkeästi yhteisen tahtotilan: "Kotkan-Haminan seutu on Suomessa ja Pietarin alueella kärkituotteistaan
tunnettu ympärivuotinen matkailu- ja tapahtumakohde. Seudun matkailu- ja tapahtumatuotanto on laadukasta, tavoitteellista, yritysvetoista yhteistyötä”.

Kaakko135°-brändi on synnytetty tukemaan tätä visiota ja sen takana olevaa strategiaa ja vastaamaan sen asettamaa tahtotilaa.

Kts brandiliite

 http://www.kaakko135.fi/brand_book.pdf

05.12.2011 - Loviisan pikkukaupunkilehti

Loviisan pikkukaupunkilehdessä laaja alueen venäjä matkailu osa

http://www.pikkukaupunki.fi/

 

 

28.11.2011 - "Aja oikealla" -opasteet Loviisassa viimein myös venäjäksi

 

"Aja oikealla" -opasteet viimein myös venäjäksi
22.11.2011 15:27   Arto Henriksson


Vuosikausien ajan Loviisan seudun leveäkaistatielle kaivatut venäjänkieliset ”Aja oikealla” –opasteet ovat viimein asennettu kuutos- ja seiskateille. Venäjänkielinen teksti on lisätty opasteisiin viime viikolla.

Leveäkaistatien avaamisesta lähtien opasteet ovat olleet vain suomeksi ja ruotsiksi. Loviisan seudun leveäkaistatiellä on aiheutunut useita vakavia kolareita sekä vaaratilanteita, kun osa autoilijoista on ajanut oikean reunan sijaan keskikaistan tuntumassa. Osa keskikaistan kiitäjistä on paikallisten autoilijoiden mukaan venäläisiä, jotka ovat kotimaassaan tottuneet ajamaan keskemmällä tietä.

Suomeen leveäkaistateitä rakennettiin 1990-luvun alusta alkaen, mutta tiehallinto lopetti niiden rakentamisen havaittuaan niiden liikenneturvallisuuden huonoksi. Seiskatiellä Koskenkylän ja Loviisan välillä sekä kuutostiellä Koskenkylän ja Korian välillä on iso osa Suomen yhteensä 120 leveäkaistakilometristä.
Jälkimmäinen valmistui vuonna 2004 ja on viimeinen lajissaan. Tiehallinnon selvityksissä Aja oikealle -opastetaulujen ei ole todettu merkittävästi vaikuttaneen ajokäyttäytymiseen.



Loviisan Sarvilahden levähdyspaikan kohdalla uusittu opaste neuvoo suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi ajamaan tien oikealla reunalla.

17.11.2011 - Venäjällä on valtionvelkaa vain 8,5 prosenttia kokonaistuotannon arvosta.

Venäjällä on valtionvelkaa vain 8,5 prosenttia kokonaistuotannon arvosta.

 

Julkaistu: 17.11.2011 15:25

Velkakriisin luvut ovat synkkiä. Kreikalla on velkaa 152 prosenttia bkt:sta, Italialla 120 prosenttia bkt:sta ja Suomellakin 50 prosenttia bkt:sta.

Saksalaisen Spiegel-lehden havainnollinen maailman velkakartta osoittaa, että tässä asiassa itänaapurillamme menee aika hyvin. Venäjällä on valtionvelkaa vain 8,5 prosenttia kokonaistuotannon arvosta.

Sen on yksi maailman vähiten velkaisia maita, mistä on kiittäminen lähinnä öljyn- ja kaasunvientiä. Toinen erittäin vähän velkaantunut maa on öljyjätti Saudi-Arabia, jolla lainaa on 8,3 prosenttia bkt:sta.

Spiegelin velkakartan näet täältä.
 
 

14.11.2011 - Suomi hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä

Suomi hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä

Suomen Moskovan suurlähettiläs Matti Anttonen pitää Venäjän jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa vuoden parhaana talousuutisena.
Suomen Moskovan suurlähettiläs Matti Anttonen pitää Venäjän jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa vuoden parhaana talousuutisena. Pekka Peura
Pekka Peura
Suomen Moskovan suurlähettiläs Matti Anttonen pitää Venäjän jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa vuoden parhaana talousuutisena.
Suomen Moskovan suurlähettiläs Matti Anttonen pitää 18 vuoden neuvottelujen jälkeen toteutuvaa Venäjän jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa vuoden parhaana talousuutisena. Oulussa vieraillut Anttonen korostaa, että sen myötä muun muassa tulliongelmat Venäjän kanssa jäävät historiaan.

Jäsenyyden myötä Venäjällä toimitaan samoilla pelisäännöillä kuin muuallakin maailmassa. Siitä hyötyvät kaikki, Anttonen näkee.

Tullien aleneminen tietää sitä, että tavara liikkuu rajan yli entistä jouhevammin. WTO-jäsenyyden uskotaan lisäävän muun muassa raakapuun tuontia Suomeen. Ennustettavuus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.

 Lähde  KALEVA

11.11.2011 - Venäjän WTO-jäsenyys isku Nokian Renkaille, ilo Stockmannille

Venäjän WTO-jäsenyys isku Nokian Renkaille, ilo Stockmannille

Henna Savolainen - Venäjän Maailman kauppajärjestön WTO-jäsenyys on ottanut askeleen eteenpäin. WTO ja Venäjä ovat tällä viikolla päässeet yhteisymmärrykseen liittymisen ehdoista.

Bloombergin mukaan Venäjä saatetaan hyväksyä jäseneksi jo 15. joulukuuta.

FIM kommentoi aamukatsauksessaan, että suurin hyöty Venäjän jäsenyydestä oli Stockmannille – haittaa puolestaan koituisi Nokian Renkaille.

FIM on laskenut WTO:n vaikutuksen molempien yhtiöiden osalta.

Stockmannin lähes kaikki Venäjällä myydyt tuotteet ovat tuontia, joihin kohdistuu tullimaksuja. WTO-jäsenyys toisi mukanaan tuontitullien alenemisen, joka voisi lisätä Stockmannin vaatepainotteista Venäjän myynnin tulosta.

FIM:n laskujen mukaan tulosvaikutus voisi olla maksimissaan noin 12 miljoonaa euroa tai 0,125 euroa per osake. ”Koska osake on perinteisesti hinnoiteltu 15-20x kertoimella, arvioimme Venäjän WTO -jäsenyyden nostavan Stockmannin arvostusta korkeintaan 1,8–2,5 euroa.

Nokian Renkailla asettelu on päinvastainen. Yhtiö valmistaa kaikki Venäjällä myytävät renkaat Venäjällä, kun taas suurin osa kilpailijoista tuo renkaat ulkopuolelta ja joutuvat näin maksamaan tuontitullin.

FIM:n mukaan rengastulli on peräti 6-15 euroa renkaalta ja tämä on ollut suora etu Nokian Renkaiden katteisiin. ”Arvioimme Nokian Renkaiden myyvän noin 5 miljoonaa rengasta Venäjällä ensi vuonna, mikä tarkoittaisi että tullin osuus myyntikatteesta on 50 miljoonaa euroa olettaen 10 euron keskimääräisen tuontitullin. Oletamme alhaisen 10 prosentin veroasteen, mikä johtaisi 45 miljoonan euron nettotulosvaikutukseen.”

FIM arvioi, että Venäjän WTO-jäsenyys voisi laskea Nokian Renkaiden osakekurssia peräti 5,2 eurolla.

Lähde: Arvopaperi

 

03.11.2011 - Suomi myöntää tänä vuonna jälleen ennätysmäärän viisumeita venäläisille

Suomi myöntää tänä vuonna jälleen ennätysmäärän viisumeita venäläisille

3.11. 

Suomi myöntää tänä vuonna jopa kolmanneksen viime vuotta enemmän viisumeita venäläisille, arvioi ulkoministeriö. Viisumeiden kysyntä on kasvanut eniten Muurmanskissa.

Ulkoministeriö arvioi määrän nousevan 1,2 miljoonaan, mikä on lähes kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna. Suomen Venäjän edustustot ovat jo tähän mennessä myöntäneet lähes 924000 viisumia, kun vuosi sitten määrä oli 714 000.

Nopeimmin viisumeiden kysyntä on kasvanut Murmanskissa, jossa koko viime vuoden viisumimäärä on jo ylitetty. Valtaosa viisumeista on monikertaviisumeita.

YLE Uutiset

 

 

26.10.2011 - Muumiaiheinen leikkipuisto suunnitteilla Pyhtäälle

Muumiaiheinen leikkipuisto suunnitteilla Pyhtäälle

julkaistu eilen klo 07:44, päivitetty eilen klo 10:11
Muumeja Naantalin Muumimaailmassa.

 

Kuva: YLE / Jouni Koutonen

Pyhtäälle suunnitellaan muumiaiheista leikkipuistoa. Sammalmetsän leikkipaikka ja torialue sijaitsisivat luonnontilaisessa mäntymetsässä Huutjärventien pohjoispuolella.

Luonnonläheisyyden toivotaan sekä ruokkivan lasten mielikuvitusta että lisäävän kunnioitusta luontoa kohtaan. Torialue toimisi puolestaan levähdys- ja virkistyspaikkana.

Sammalmetsän leikkipaikkan yleissuunnitelmaluonnos esitellään Pyhtään teknisen lautakunnan kokouksessa tiistaina.

YLE Kymenlaakso

22.10.2011 - EU ja Venäjä löysivät sovun Venäjän WTO-jäsenyyden ehdoista

EU ja Venäjä löysivät sovun Venäjän WTO-jäsenyyden ehdoista

julkaistu eilen klo 16:52, päivitetty eilen klo 21:01

Euroopan unioni ja Venäjä ovat sopineet ehdoista, joita Venäjän mahdollinen liittyminen Maailman kauppajärjestö WTO:hon vaatii. Sopimuksella suojellaan eurooppalaisia autoalan työpaikkoja.

Venäjän ja Georgian kahdenvälinen sopimus jäi neuvotteluissa ainoaksi ratkaisemattomaksi asiaksi.

- Tie on avoinna, jotta Venäjä voi liittyä WTO:n jäseneksi vielä tämän vuoden puolella, arvioi EU:n kauppakomissaari Karel De Gucht.

Autoteollisuus oli neuvottelujen suurin keskustelunaihe. Venäjällä ja Georgialla on nyt vähän aikaa saada aikaiseksi kahdenvälinen sopimus.

Reuters

29.09.2011 - Pyhtään vesiurheilukeskus rakenteille marraskuussa

Pyhtään vesiurheilukeskus rakenteille marraskuussa

julkaistu 07.09. klo 13:35, päivitetty 07.09. klo 17:03

 

Kuva: YLE Kymenlaakso

Pyhtäälle kaavaillun vesiurheilukeskuksen rakennustyöt pyritään käynnistämään marraskuussa. Venäläistaustainen Sirius Sport Resort aikoo rakentaa Pyhtään ABC-liikenneaseman viereen vesiurheilukeskuksen, johon on tulossa lainelautailun mahdollistava allas sekä uimahalli.

Pyhtää valikoitui parhaaksi paikaksi vesiurheilukeskuksen sijoittumiseen monesta eri syystä. Venäläinen sijoittaja Alexandr Terentjev kertoo, että vesiurheilukeskusinvestointi on huomattavasti halvempi tehdä Suomeen kuin Venäjälle. Ero on suuri jo sähköliittymän hinnassa Suomen eduksi verrattuna Venäjään.

-Liittymän hinnassa säästää jo miljoona euroa Teen mukaan, Terentjev kertoo.

Myös tonttien hinnat ovat Pietarin alueella huomattavasti korkeampia kuin Kaakkois-Suomessa. Lisäksi tarvittava luparuljanssi on Suomessa paljon kevyempää kuin Venäjällä.

-Venäjällä joudut seisomaan jonossa ja odottamaan vuoroasi. Täällä kaikkien virkamiesten huoneiden ovet ovat auki ja palvelu on asiallista, kuvailee Terentjev.

Asiakkaat muista Pohjoismaista

Terentjev odottaa asiakkaiden tulevan EU-alueelta ja muista Pohjoismaista, ei niinkään Venäjältä.

-Venäläiset pitävät enemmän rentoutumislomista, eivät niinkään toiminta- ja urheilulomista, kertoo Terentjev.

Idea investoida juuri Kaakkois-Suomeen tuli siitä, että Terentjev asuu itse lähellä Pietarissa. Hän aikoo itse olla ensimmäinen asiakas uudessa keskuksessa, koska pitää itse paljon kyseisestä vesiurheilusta.

Keskuksen yhteyteen ei ainakaan heti alkuun tule hotellia, sillä Terentjev mielestä esimerkiksi Kotka on niin lähellä hotelleineen, ettei sitä tarvita. Jos asiakkaat haluavat yöpyä, niin alueelle voidaan rakentaa myöhemmin hotelli.

-Asiakkaat, jotka tulevat surffaamaan muutamaksi tunniksi eivät tarvitse hotelllia, selventää Terentjev.

Ravintola sen sijaan keskukseen Terentjevin mukaan tulee.

Venäläisten maakauppojen arvostelusta Terentjev kertoo kuuleensa kollegoiltaan, mutta sanoo, ettei voi tehdä sille mitään.

-Keskityn vain omaan työhöni, sanoo Terentjev.

YLE Kymenlaakso

 

 

21.09.2011 - Venäläiset ökymaasturit tuovat töitä Uuteenkaupunkiin

Venäläiset ökymaasturit tuovat töitä Uuteenkaupunkiin

Mikko Piiroinen Tekniikka&Talous

Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas ryhtyy valmistamaan venäläisen Marussia Motorsin ökymaastureita, kertoo Forbes.ru-sivusto.

Ensimmäisten F2-maastureiden on määrä valmistua maaliskuussa 2012.

Autoja tuotetaan ensiksi 300 kappaleen erä ja mikäli niille on kysyntää, niin on mahdollista että Valmetilta tilataan 3 000–5 000 maasturia lisää. Venäläisyhtiö ei aio kuitenkaan valmistaa kuin korkeintaan 10 000 maasturia vuodessa.

Kauppalehden mukaan Marussia aloitti neuvottelut toukokuussa belgialaisten, saksalaisten, hollantilaisten ja suomalaisten autonvalmistajien kanssa.

Viikko sitten Valmet Automotive kertoi palkkaavansa 250 uutta työntekijää, tuolloin syyksi kerrottiin kuitenkin Fisker Karma muskelihybridin tuotantomäärien nopea kasvu.

Lähde: Tekniikka & Talous

 

15.09.2011 - Heinäkuu toi lisää venäläisia matkailijoita

Matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa kahdeksan prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös yöpymisten kokonaismäärä oli kasvussa.

Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 741 000 ulkomaisten matkailijoiden yöpymisvuorokautta.

Venäläiset olivat kuluvan vuoden tapaan suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä myös heinäkuussa 141 000 yöpymisvuorokaudellaan. Heille kirjattiin majoitusliikkeissä 31 prosenttia enemmän yöpymisiä kuin vuotta aiemmin.

Seuraavana olivat ruotsalaiset 116 000 yöpymisellä. Määrä oli kuitenkin kolme prosenttia pienempi kuin heinäkuussa 2010. Kolmantena olivat saksalaiset, joille tilastoitiin majoitusliikkeissä 92 000 yöpymistä eli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Voimakasta kasvua venäläisten ohella oli myös espanjalaisten ja yhdysvaltalaisten yöpymisissä; joille kummallekin tilastoitiin 15 prosenttia enemmän yöpymisiä kuin heinäkuussa 2010.

Maakunnittain yöpymisten kokonaismäärä kasvoi eniten Etelä-Pohjanmaalla, 18 prosenttia ja Päijät-Hämeessä, 11 prosenttia. Uudellamaalla ja Etelä-Savossa yöpymisiä kirjattiin kahdeksan prosenttia ja Lapissa seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yöpymiset vähenivät eniten Satakunnassa, 13 prosenttia ja Pohjois-Savossa, 12 prosenttia.

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä kasvussa

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä kohosi kahteen miljoonaan yöpymisvuorokauteen heinäkuussa, mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät yhdeksän prosenttia, kun taas kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin lähes saman verran kuin vuotta aiemmin.

Hotellihuoneiden käyttöaste oli heinäkuussa 61,5 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 59,9 prosenttia. Maakunnista korkeimmat hotellihuoneiden käyttöasteet mitattiin Etelä-Karjalassa, 79,3 prosenttia ja Ahvenanmaalla, 78,2 prosenttia.

Kasvua tammi-heinäkuussa

Tammi-heinäkuussa Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 12,2 miljoonaa kertaa, mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 10 prosenttia ja niitä kirjattiin majoitusliikkeissä 3,2 miljoonaa vuorokautta. Kotimaiset matkailijat yöpyivät lähes yhdeksän miljoonaa kertaa, mikä oli prosentin enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista venäläisten yöpymiset lisääntyivät tammi-heinäkuussa eniten; 23 prosenttia. Espanjalaisten yöpymiset lisääntyivät 22 prosenttia ja yhdysvaltalaisten yöpymisten määrä kasvoi viidenneksen vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

 

Kts liite

10.09.2011 - Googlen palvelinkeskus aukesi Haminassa

Googlen palvelinkeskus aukesi Haminassa

10.9.2011 16:57 | tHelsingin Sanomat 

lavi Koistinen
Jarno Mela / LEHTIKUVA

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (vas.), Googlen Haminan keskuksen johtaja Ari Kurvi (kesk.) ja Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen avaasivat hakukoneyhtiö Googlen palvelinkesksen avajaisissa Haminassa lauantaina.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (vas.), Googlen Haminan keskuksen johtaja Ari Kurvi (kesk.) ja Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen avaasivat hakukoneyhtiö Googlen palvelinkesksen avajaisissa Haminassa lauantaina.

Hamina. Hakukoneyhtiö Googlen palvelinkeskus entisessä Stora Enson paperitehtaassa kytkettiin toimintaan tänään lauantaina puoliltapäivin.

Yhtiöllä on nyt Euroopassa iso palvelinkeskus Suomessa, Belgiassa ja Irlannissa. Keskukset säilyttävät tietoja, joita Googlen verkkopalvelut tarvitsevat toimiakseen tai joita palvelujen käyttäjät ovat niihin säilöneet.

 

Käyttöönoton kunniaksi Google oli järjestänyt tehdasalueelle yleisölle avoimen juhlatilaisuuden. Sinne kuljetettiin väkeä linja-autoilla Haminasta ja Kotkasta.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) puhui avajaisjuhlassa, jossa oli paikalla arviolta satoja ihmisiä. Pääsylipun saadakseen piti voittaa arvonnassa, ellei ollut kutsuvieras.

Keskuksen rakentaminen on ollut vuosien projekti: helmikuussa 2009 Stora Enso ilmoitti, että hakuyhtiö ostaa Summan paperitehtaan 40 miljoonalla eurolla.

 

Palvelinkeskus työllistää nyt yhdeksänkymmentä ihmistä Haminan seudulla, arvioi keskuksen käyttöpäällikkö Ari Kurvi. Lukuun on laskettu alihankintatöitä.

Määrä voi vielä nousta, sillä rekrytointi on käynnissä.

Stora Enson paperitehdas työllisti aikoinaan yli neljäsataa ihmistä.

Haminan keskus on ensimmäinen merivedellä jäähdytetty Googlen palvelinkeskus. Google on kertonut investoivansa keskukseen yhteensä yli 200 miljoonaa euroa.

 

 

31.08.2011 - Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina kasvoi alkuvuonna

Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina kasvoi alkuvuonna


Helsingin Sanomat

Venäjästä on tullut alkuvuonna aiempaakin tärkeämpi kauppakumppani Suomelle.

Tuontimaana se on noussut selvästi ykköseksi. Tammi-kesäkuussa Venäjältä tuodun tavaran arvo oli 20 prosenttia Suomen koko tuonnista.

Nousua selittää tuonnin rakenne. Venäjältä tuodaan paljon raakaöljyä ja muita raaka-aineita, joiden hinnat ovat nousseet.

Tuontimaista kakkosena oli Saksa noin 13 prosentin osuudella ja kolmantena Ruotsi kymmenellä prosentilla.

Vientimaista Ruotsi johtaa 12 prosentilla, kakkonen on Saksa kymmenellä prosentilla ja kolmantena Venäjä yhdeksällä prosentilla.

Venäjän-kauppa on Suomelle raskaasti alijäämäistä. Alkuvuonna tuonti Venäjältä oli 5,8 miljardia euroa, mutta vienti vain 2,4 miljardia. Alijäämää oli siis 3,4 miljardia.

Tullihallituksen mukaan koko Suomen ulkomaankauppa kääntyi kesäkuussa ylijäämäiseksi neljän vajekuukauden jälkeen. Ylijäämää kertyi niukasti 166 miljoonaa euroa, kun vienti oli 4,9 miljardia ja tuonti 4,7 miljardia.

Tammi-kesäkuussa kauppa on alijäämäinen 1,1 miljardia euroa.

Vienti oli kesäkuussa vain prosentin suurempi kuin vuosi sitten kesäkuussa. Kasvu ei ole ollut näin vähäistä sen jälkeen kun taantuman jälkeen päästiin uuteen nousuun viime vuoden huhtikuussa.

 

 

27.08.2011 - Sirius Sport Resort –urheilukeskushanke näyttää etenevän vauhdilla

 Sirius Sport Resort –urheilukeskushanke näyttää etenevän vauhdilla.

 Ruotsinpyhtäältä Pyhtään puolelle siirtynyt Sirius Sport Resort –urheilukeskushanke näyttää etenevän vauhdilla. Keskuksen ensimmäisen vaiheen rakentamisen on määrä alkaa Pyhtään ABC-liikenneaseman länsipuolella syys-lokakuussa.

Vesiliikuntakeskus alue rajoittuu idässä ABC –liikenneasemaan, etelässä valtatiehen, lännessä Annulantiehen sekä pohjoisessa olemassa olevaan asutukseen ja Pyhtääntiehen. Lähin asutus tulee sijaitsemaan muutaman sadan metrin etäisyydellä.

Alustavien tietojen mukaan rakennustöihin päästään tämän vuoden syys-lokakuussa. Ensimmäinen osa avattaisiin käyttäjille loppusyksystä 2012.

Pääosa asiakkaista arvioidaan olevan suomalaisia

On arvioitu , että kävijöistä noin 60 prosenttia on suomalaisia, ja loppuosa venäläisiä sekä muita Suomessa käyviä turisteja. Pääosa urheilukeskuksen kävijöistä on päiväasiakkaita, jotka tulevat päiväksi pitämään hauskaa. Jos jotkut haluavat jäädä yöksi, on lähialueella Pyhtäällä, Kotkassa ja Loviisassa jo nyt riittävästi hotellikapasiteettia,

Alexander Terentyev on Pietarin Rimsky-Korsakov -kadulla sijaitsevan loistohotelli Ambassadorin pääomistaja. Sen lisäksi hän omistaa liikuntamatkailukeskuksen Pietarin lähistöllä. Omaisuutensa Terentyev on hankkinut omistamallaan logistiikkayrityksellä. Sirius Sport Resort Oy on hänen ensimmäinen yrityshankkeensa Suomessa. Terentyev kertoi ihastuneensa Suomeen aikanaan käydessään täällä kalastusmatkoilla ja kierrelleensä eri puolella maata

Mahdollisuus myös unohdetulle Loviisan Huukajavuorelle

Ensimmäinen rinne Ruotsinpyhtään Huuhkajavuorelle tehtiin kuitenkin jo 60 vuotta sitten. Pioneerit olivat räjäyttämässä vuonna 1948 rinnettä, jolla oli mittaa 200 metriä. Rinteessä pidettiin SM-kisoja 50-luvulla.

Ruotsinpyhtään pujotteluhistoria ulottuu vielä tätäkin pidemmälle. 1940-luvun alussa oli tehty Högmalmille Strömforsin viereen laskettelurinne. Suomen mestaruuksista pujoteltiin Högmalmilla vielä 50-luvun alussa. Alppihiihdon Ruotsinpyhtäälle toi opettaja Edmund Hampaala. Alppihiihdon tulo liittyi sotilaspoikien koulutukseen. Edmund Hampaalan toinen poika Heikki Hampaala teki pitkän uran alppihiihdon parissa työn ohella. Hän toimi muun muassa noin 50 vuotta sivutoimisena alppihiihtovalmentajana.

Kansainväliset mitat täyttävä hiihtokeskus on odottamassa tekijäänsä

 76 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan Huuhkajavuoren laskettelumäkien korkeusero oli 60 metriä. Ensimmäisiä nuorten SM-kisoja odotettiin järjestettäväksi jo avajaisvuonna, helmikuussa 1966.

Hiihtohissi oli Suomen jyrkin, keskikaltevuus oli 23,5 astetta. Itävaltalaisen hiihtohissin suora vetopituus oli 129 metriä ja pituus rinteen suunnassa noin 145 metriä. Hissi vei hiihtäjän ylös vajaassa minuutissa. Hissin yläpäässä piti toimia nopeasti, matkaa irti päästämiseen huiman nousun jälkeen oli vain kuutisen metriä. Siihen jos jäi kompuroimaan, oli seuraava jo kohta kannoilla.

Pikkuvahingoilta ja vaarallisiltakaan tilanteilta ei vältytty, mutta mitään vakavampaa ei jyrkässä hissikuilussa koskaan tapahtunut.

Seudun nuoret muistavat miten koulusta lähdettiin busseilla Huuhkajavuoreen laskemaan. Riitta Ahlstedtin leipomien munkkien huumaava tuoksu ja kuuman kaakaon maku on helppo palauttaa mieleen. Huuhkajavuoren laskettelukeskus oli Ruotsinpyhtään Kisailijoilta useamman vuoden kestäneen suunnittelun jälkeenkin huima hanke. Lovari kertoo avajaisvuonna paikalle tulevan kansainväliset vaatimukset täyttävän, koko eteläistä Suomea palvelevan hiihtokeskuksen. Lähistölle tuleva FlowRider vesiurheilukestus tuo asiakkaita mika hiihtokeskus täydentäisi mikäli rahoittajatahoja hankkeelle löytyisi

 

 

 

17.08.2011 - Venäjältä helpotusta Suomen vientitalouteen

Arvopaperi/ Talousnäkymät

Sara Anttila,

Venäjältä helpotusta Suomen vientitalouteen

Yritysten talousodotukset ovat synkistyneet maailmanlaajuisesti markkinoiden epävarmuuden, paisuvan velkakriisin ja hidastuvan kasvun myötä. Yritysten odotukset seuraavalle kuudelle kuukaudelle ovat muuttuneet varovaisiksi, osoittaa 117 maata kattava 1080 Kansainvälisen kauppakamarin ja Ifo-tutkimuslaitoksen tuore World Economic Survey -suhdannekysely.

”Epävarmuus markkinoilla tuntuu väistämättä Suomen viennissä”, arvioi tilannetta Timo Vuori.

Epävarman Euroopan sijasta vientimarkkinoita on haettava nyt Venäjältä ja muista kehittyvistä talouksista.

”Venäjän talouden suotuisa kehitys on yksi talouden harvoja valopilkkuja ja tarjoaa Suomen viennille elvytystä”, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

Euroopassa talousnäkymät laskivat ensimmäistä kertaa vuoden 2009 jälkeen. Myös Aasiassa talousnäkymät ovat muuttuneet varovaisemmiksi, mutta ne ovat yhä pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.

Pohjois-Amerikassa indikaattori on jo laskenut alle pitkän aikavälin keskiarvonsa ja talousnäkymät ovat nyt kokonaisuudessaan heikot. Etelä-Amerikassa erityisesti Argentiinan, Chilen, Perun ja Uruguayn näkymät ovat hyvät. Myös Brasiliassa talouskehitys on suotuisaa ja yksityisen kulutuksen uskotaan jatkuvan vahvana.

 

 

07.08.2011 - Täydellinen vastapaino Moskovan melskeelle

Täydellinen vastapaino Moskovan melskeelle
Andronovien unelmaloma Loviisassa
02.08.2011


Igor (vas), Sergei ja Maria Andronov viihtyivät Loviisassa ja Villa Baumgartnerin vierastalossa erinomaisesti.

-Etsimme Suomesta sellaista paikkaa, joka olisi lähellä Venäjää ja meren rannalla. Järjestettyä matkaa mikään matkatoimisto ei tarjonnut meren rannalle, järviseuduille kyllä, sanoi Igor Andronov kaksiviikkoisen lomansa viimeisenä aamuna Loviisan Villa Baumgartnerissa.

Etsinnän tuloksena löytyi Loviisa, ja yhden huoneiston majatalo Villa Baumgartner Loviisan kaupungin verkkosivuilta.
-Ensin löysimme vain hotelleja, mutta halusimme mieluummin asua pienessä, viihtyisässä paikassa. Onneksi sitten löytyi tämä.
Andronovit ihastuivat Loviisaan.
-He olivat täällä ensin viikon, ja lähtivät sitten Naantaliin. Parin päivän kuluttua tuli puhelu, että voisivatko he vielä tulla takaisin tänne meille asumaan lomansa viimeisiksi päiviksi, Peter Baumgartner kertoi.

Ihana rauha

Igor ja Maria Andronov sekä heidän 12-vuotias poikansa Sergei ovat syntyperäisiä moskovalaisia. Heidän ikkunastaan näkyy Punainen tori, ja Sergein koulu on aivan ”Putinin toimiston” vieressä. Maria työskentelee musiikkituottajana ja Igor tekee freelancerina tietokoneohjelmia sekä käy kauppaa pörssissä.
Loviisassa heidät on lumonnut rauha, turvallisuus ja luonto.
-Tämä ilmapiiri kokonaisuutena on se, mistä pidämme. Loviisa sopii myös erinomaisesti perheille, Igor sanoo.
Andronovit pitävät paljon myös ostoksilla käymisestä.
-Olimme kesäkuussa Helsingissä, se on hyvä paikka shoppailemiseen. Moskovassa on erittäin vaikea käydä ostoksilla, koska liikenneruuhkat ovat niin valtavat. Lisäksi vaatteet ovat Suomessa halvempia kuin Venäjällä. Ruoka on suurin piirtein saman hintaista, Andronovit vertailevat.

Eksoottinen Ehresvärdinpolku

Ensimmäisen Loviisan viikon jälkeen Andronovit suuntasivat Naantaliin ja Muumimaailmaan.
-Tämä oli jo toinen kerta kun kävimme Muumimaailmassa. Pidämme paljon muumeista, onneksi niitä on käännetty myös Venäjäksi, Igor sanoo upouudessa punaisessa muumi-t-paidassaan.
Muumimaailman turistiruuhkista oli kuitenkin mukava palata Loviisaan.
-Haluamme viettää lomaa rauhassa oman perheen kesken, emmekä viihdy suurissa ryhmissä. Luulen, että venäläiset yleensäkin matkustavat mielellään perheen kesken.
Loviisassa aika on kulunut kävelyretkillä, vanhoja puutaloja ihastellen sekä Venäjään liittyviin historiallisiin paikkoihin tutustuen.
-Uimaranta, kukkukivi, Ehresvärdinpolku, Ungernin linnake ja tuoreet marjat, Sergei luettelee loman kohokohtia.
Myös hyvä ruoka ja hyvä palvelu on tärkeä osa onnistunutta lomaa.
-Olemme saaneet oikein hyvää ruokaa ravintolassa, eikä suomalaisten kanssa ole ollut mitään ongelmia.

Järviä ei löytynyt

Viimeisen päivän aamuna keskustelussa vilahtaa vielä monta paikkaa Loviisan seudulla, joihin Andronovit eivät ole ehtineet – tai löytäneet. He eivät kaipaa opastetulle lomalle, mutta kiinnostavat paikat voisivat olla paremmin viitoitettuja.
-Yritimme mennä Hopjärvelle ja Särkjärvelle, mutta emme löytäneet niitä.
Yhteen lampeen tuli kuitenkin tutustuttua lähemminkin. -Kun Moskovassa ei ruuhkien keskellä oikein voi pyöräillä, Sergei ei ole oppinut kääntymään polkupyörällä. Hän molskahti suoraan lampeen, ja tuli ylös vihreän levän peittämänä, Andronovit nauravat yhteen ääneen.
Viimeisen päivän vierailukohteeksi Pia ja Peter Baumgartner ehdottavat Ruotsinpyhtään Ruukkia.
-Siellä on helppo käydä, kun lähdette ajamaan itään päin. Voin näyttää reitin kartalta, Peter lupaa.
Miljöö ja käsintehtyjä tuotteita myyvät putiikit kiinnostavat kyllä, mutta yksi tuntuu olevan ylitse muiden.
-Aiomme mennä vielä ainakin uimarannalle. Siellä on niin kaunista ja ihana uida.

Loviisan sijainti sopii venäläisille

Pia ja Peter Baumgartner palasivat Loviisaan parinkymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen.
-Olemme asuneet kolmella eri mantereella, ja kaikki kolme lastamme ovat syntyneet ulkomailla. Neljä vuotta sitten palasimme asumaan äitini vanhaan taloon, Villa Baumgartneriin, ja tänä kesänä avasimme vierastalon Villa Baumgartnerin pihapiirissä.
Muun muassa Hong Kongissa, Budapestissa ja Wienissä vietettyjen vuosien jälkeen kotikaupungin näkee uusin silmin.
-Minusta meidän olisi hyvä pohtia, miten rajan takaa tulevat näkevät Loviisan. Venäläisturistit ovat varmasti suuri potentiaali Loviisalle, koska sijainti on hyvä. Moskovasta on pitkä matka Suomeen, eivätkä he välttämättä halua matkustaa Helsinkiin tai muualle kauemmas rajalta. Peter Baumgartner pohtii.
Jos tai kun kolmatta ydinvoimalaa ei tule, kehittämiskohteita on löydettävä muualta.
-Minuun teki vaikutuksen se, miten Andronovit ihastuivat Loviisaan. Meidän pitäisi panostaa ja uskoa enemmän niihin asioihin, jotka tekevät Loviisasta ainutlaatuisen ja tuoda niitä avoimemmin ja rohkeammin esille, Baumgartner sanoo lukemattomia kaupunkeja nähneenä kosmopoliittina.

Susanna Heiska

24.07.2011 - Hamina-Viipuri -risteilyn toteutuminen on varmistumassa elokuuksi

Hamina-Viipuri -risteilyn toteutuminen on varmistumassa elokuuksi


Haminan risteilyliikenteen johtaja Jarmo Ahonen kertoo, että varauksia on siirretty myöhempään ajankohtaan risteilyliikenteen aloituksen lykkääntymisen takia. Osalle varaajista on myös palautettu rahat takaisin.

Hamina-Viipuri -risteilyliikenteen aloitus lykkääntyy elokuulle. Risteilyliikennettä varten hankitun katamaraanin lähtöä odotellaan tapahtuvaksi elokuulle.

Aikataulut ja hinnat kumminkin on jo valmistunut

Viisumivapaat risteilyt Haminan Tervasaaresta Viipuriin joka päivä!

Passin ja mahdollisen Venäjän viisumin kopio on toimitettava Japi-Matkoille 5 päivää ennen risteilyä. Passi oltava voimassa 6 kk matkan päättymisen jälkeen.

Ehdottomasti passi mukaan risteilylle!

 Hinnat:

15.07.2011 - Kallasvuo: Venäjä ei odota!

Kallasvuo: Venäjä ei odota!

Hanna Säntti

Nokian ex-toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo vaatii suomalaisyrityksiltä lisää rohkeutta Venäjän investoinneissa.

"Venäjällä olisi valtavasti potentiaalia, mutta suomalaisilla on vielä paljon työtä tekemättä Venäjällä", Kallasvuo sanoi tänään torstaina Porissa Suomi Areenan keskustelussa.

Nokia Siemens Networksin hallitusta johtavan Kallasvuon mukaan monet suomalaisyritykset pitävät Venäjätä optiona, johon voi sitten myöhemmin tarttua. Tämä asenne saattaa koitua suomalaisille kalliiksi.

"Monet muut maat investoivat Venäjälle nyt voimakkaasti ja rakentavat omia bisneksiään", Kallasvuo kertoi.

Vaikka Venäjällä on paljon epävarmuutta, mahdollisuudet ovat uhkia paljon suuremmat.

"Helppoja markkinoita ei enää ole olemassa. Venäjällä on kuitenkin vielä tilaa uusille toimijoille", Kallasvuo rohkaisi.

Tiiviit yhteydet Venäjälle

Kallasvuota kannattaa kuunnella, sillä hänen yhteytensä Venäjälle ovat tiiviit. Kesäkuussa Kallasvuo tapasi Pietarin talousfoorumissa kolme venäläisministeriä. Hän on myös viime kuukausina tavannut suuren joukon venäläisiä kuvernöörejä maan eri osista. Hän myös kuuluu kansainväliseen liikemiesryhmään, jolla on tiiviit yhteydet venäjälle.

Tähän osaamiseen on Suomessa ymmärtänyt tarttua esimerkiksi rakkennusyhtiö SRV, jolla on paljon bisneksiä Venäjällä.

"Kaikki kertovat, että heidän tärkein tehtävänsä on saada omalle aluelleen lisää kasvua ja investointeja", Kallasvuo kertoi.

Kallasvuon havaintojen mukaan ilmapiiri Venäjällä on muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana merkittävästi. Tietoisuus siitä, että Venäjä tarvitsee lisää teollisia investointeja on nyt lyönyt läpi. Myös ymmärrys siitä, että talouden ennustettavuutta on parannettava on selvästi lisääntynyt.

"Vielä muutama vuosi sitten predictability (ennustettavuus) oli vähän pannassa oleva keskustelunaihe. Nyt venäläiset ottavat asian itse esille ja ovat hyvin kiinnostuneita siitä, miten länsimaiset yritykset ja investoijat asian näkevät", Kallasvuo sanoi.

Suomalaisten Venäjä-osaaminen myyyti

Kallasvuo tyrmäsi myös ajatuksen, että suomalaisilla olisi erityistä Venäjä-osaamista. Käsitys on hänestä lähinnä myytti.

"Kuten jo sanoin, monet muut kansat ovat tehneet Venäjällä paljon enemmän kuin suomalaiset. Meillä meni melkein koko 1990-luku pelkkään ihmettelyyn."

Suomen sijanti suoraan Venäjän vieressä on kuitenkin valtti, joka Suomella on yhä käsissään.

"Mutta meillä on nyt hirveä kiire käyttää tämä tilaisuus hyväksemme ja ottaa hyöty irti naapuruudestamme", Kallasvuo sanoi.

 

 

14.07.2011 - Julkaisu: Venäjän muuttuvat mediamarkkinat

http://www.helsinki.fi/idantutkimus/arkisto/2011_2/it_2_2011_pietilainen.pdf

11.07.2011 - Mökkielämään käytetty raha piristää Suomen taloutta

Mökkielämään käytetty raha piristää Suomen taloutta

11.7.2011 6:01 | ULLA-MAIJa LÄHTEENMÄKI

Mökki veden äärellä Pellingissä. Mökillä vietetään aikaa keskimäärin 83 päivää vuodesta.

Mökki veden äärellä Pellingissä. Mökillä vietetään aikaa keskimäärin 83 päivää vuodesta.

Kesämökkeilyn vaikutukset Suomen talouteen ovat selvästi suuremmat kuin aiemmin on luultu. Mökkielämään käytetään kokonaisuudessaan rahaa yli seitsemän miljardia euroa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön selvitys.

 

Aiempien arvioiden mukaan rahaa olisi käytetty kolme miljardia vähemmän. Eniten mökkeilyssä rahaa käytetään päivittäistavarahankintoihin.

Mökkielämä myös työllistää välillisesti yli 90 000 ihmistä. Itse mökin ja pihapiirin kunnostaminen hoidetaan silti usein itse. Ulkopuolista työvoimaa mökillään on käyttänyt vain joka kymmenes mökinomistaja.

 

Suomalaiset viettävät mökillä keskimäärin viikon enemmän kuin kolme vuotta sitten eli yhteensä 83 päivää.

Matkaa mökille taitetaan keskimäärin 6 000 kilometriä vuodessa pääasiassa henkilöauton kyydissä.

RTS Rakennustutkimuksen tekemään tutkimukseen haastateltiin tuhatta suomalaista mökinomistajaa.

10.07.2011 - Hamina-Viipuri -risteilyjä on varattu jo paljon

Hamina-Viipuri -risteilyjä on varattu jo paljon


Haminan risteilyliikenteen johtaja Jarmo Ahonen kertoo, että varauksia on siirretty myöhempään ajankohtaan risteilyliikenteen aloituksen lykkääntymisen takia. Osalle varaajista on myös palautettu rahat takaisin.

Torstaiksi suunniteltu Hamina-Viipuri -risteilyliikenteen aloitus lykkääntyy. Risteilyliikennettä varten hankitun katamaraanin lähtöä Norjasta viivytti paperisota, sillä laiva kulkee EU:n ulkopuolisesta maasta Suomeen ja edelleen EU:n ulkopuolelle Venäjälle. Byrokratian määrä ei yllättänyt Jarmo Ahosta.

- Onhan siinä ollut monenlaista paperia täytettävänä. Viranomaiset ovat kuitenkin toimineet auttavaisessa ja ymmärtäväisessä hengessä, Ahonen kertoo.

Ahonen myöntää, että oli olettanut viranomaismuodollisuuksien ottavan vähemmän aikaa.

- Optimismi liikenteen aloittamisen aikataulun suhteen pääsi ryöstäytymään käsistä, Ahonen sanoo.

Kun katamaraani saadaan Haminaan ja lähtövalmiiksi, Haminan risteilyliikenne tiedottaa asiakkailleen varmistuneista aikatauluista. Ennen tietoa aloituksen viivästymisestä matkoja oli varattu jo reilusti. Joidenkin päivien kohdalla katamaraani oli varattu lähes täyteen.

- Kysyntää ja kiinnostusta on ollut valtavasti, Jarmo Ahonen kertoo.

Asiakkaat ovat Ahosen mukaan suhtautuneet viivästykseen kohtuullisen ymmärtäväisesti.

Kun katamaraani saapuu Haminaan, siihen asennetaan esimerkiksi baariin tarvittavia varusteita. Lisäksi Suomen viranomaiset tekevät alukselle viimeiset tarkastukset. Sen jälkeen alus on valmis vesille.

YLE Kymenlaakso / Pyry Ojala

16.06.2011 - Uni maittaa venäläisille Suomessa

Uni maittaa venäläisille Suomessa

Talouselämä / Heikki Nivaro

Venäläiset olivat 67 000 yöpymisvuorokaudella ylivoimaisesti suurin majoitusliikkeiden ulkomaalaisryhmä huhtikuussa. Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 43 prosenttia edellisvuoden huhtikuusta.

Seuraavina olivat ruotsalaiset lähes 34 000 yöpymisellä, saksalaiset 26 000 yöpymisellä ja britit 22 000 yöpymisellä.

Ruotsalaisten hotelliyöt lisääntyivät 12 prosenttia, saksalaisten ja brittien kummankin 6 prosenttia. Huhtikuussa kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä yhdysvaltalaisille, virolaisille ja norjalaisille vajaat 13 000 yöpymistä. Hotellihuoneen toteutunut keskihinta oli huhtikuussa 87,92 euroa vuorokaudelta, kun se vuotta aiemmin oli 85,02 euroa.

Jenkit ja espanjalaiset petrasivat eniten

Yhdysvaltalaisten yöpymiset lisääntyivät 46 prosenttia, virolaisten 12 ja norjalaisten 24 prosenttia huhtikuuhun 2010 verrattuna. Myös espanjalaisten yöpymisissä oli selvää kasvua edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna. He yöpyivät majoitusliikkeissä vajaat 9 000 kertaa, mikä oli 51 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa 2010.Myös italialaisille kirjattiin reilut 7 000 yöpymistä, mikä oli 26 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 304 000 vuorokautta huhtikuussa 2011, mikä oli 20 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa 2010. Sen sijaan kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät vuoden takaisesta noin kolme prosenttia ja niiden määrä jäi huhtikuussa 1,1 miljoonaan.

Yöpymisten kokonaismäärä kasvoi prosentin vuoden 2010 huhtikuusta ja kohosi lähes 1,4 miljoonaan yöpymisvuorokauteen. Luvut ovat  Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajoilta.

Pohjanmaa veti, Keski-Suomi ei

Yöpymisten kokonaismäärä kasvoi eniten Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, 19 prosenttia, Etelä-Karjalassa 16 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 14 prosenttia. Yöpymiset vähenivät eniten Keski-Suomessa, 14 prosenttia ja Kainuussa 13 prosenttia.

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä oli huhtikuussa lähes 1,2 miljoonaa, mikä oli 2,4 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa 2010. Ulkomaalaiset yöpyivät hotelleissa 276 000 kertaa, mikä oli 22,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden huhtikuussa.

Kotimaisten matkailijoiden hotelliyöpymisiä kirjattiin reilut 912 000, mikä oli 2,4 prosenttia vähemmän kuin huhtikuussa 2010. Hotellihuoneiden käyttöaste oli huhtikuussa 48,1 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 47,7 prosenttia

Alkuvuonna 5,7 miljonaa yöpymisvuorokautta

Matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin majoitusliikkeissä tammi-huhtikuussa 2011 yhteensä 5,7 miljoonaa, mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin tammi-huhtikuussa 2010.

Venäläisille tilastoitiin Suomen majoitusliikkeissä lähes puoli miljoonaa yöpymisvuorokautta tammi-huhtikuussa 2011 ja he olivatkin totuttuun tapaan suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä Suomessa. Heidän yöpymisensä kasvoivat 19 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

 

 

15.06.2011 - Turistit Suomessa käyttävät entistä enemmän rahaa

Turistit Suomessa käyttävät entistä enemmän rahaa

STT

Suomessa vierailevat ulkomaalaiset tuhlaavat matkallaan aiempaa enemmän rahaa. Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen yhteisen rajahaastattelututkimuksen mukaan ulkomaiset matkustajat kuluttivat Suomessa viime vuonna yli kaksi miljardia euroa.

Kasvua edellisvuoteen oli 460 miljoonaa. Määrä ylitti myös taantumaa edeltäneen tason.

Eniten rahaa Suomen-matkoillaan laittoivat palamaan venäläiset. He kuluttivat Suomessa keskimäärin 107 euroa päivässä. Tiukin matkabudjetti oli virolaisilla, jotka käyttivät päivässä vain runsaan neljänneksen venäläisten käyttämästä rahasummasta. Keskimääräinen ulkomaalaisvierailija kulutti Suomessa runsaat 60 euroa päivässä.

Venäläisten merkityksen kasvu matkailussa näkyy myös Suomen sisällä. Leijonanosan venäläisten ostos- ja lomamatkailusta kahmii nykyään Lappeenranta.

Suomessa vieraili viime vuonna vajaa 6,2 miljoonaa ulkomaalaista. Määrä on yhdeksän prosenttia toissavuotista suurempi.

Eniten Suomessa vieraili venäläisiä, joita täällä kävi yli 2,5 miljoonaa. Seuraavaksi eniten Suomessa vieraili ruotsalaisia, virolaisia ja saksalaisia.

 

 

09.06.2011 - Kotkan-Haminan seudun matkailulle ja tapahtumatuotannolle yhteinen strategia

Kotkan-Haminan seudun matkailulle ja tapahtumatuotannolle yhteinen strategia

Cursor Oy käynnisti yhteistyössä seudun yritysten ja kuntien kanssa vuoden 2011 alussa matkailun ja tapahtumatuotannon strategiatyön, jonka tavoitteena oli luoda alueen matkailu- ja tapahtumatuotannolle innostava ja toteutettavissa oleva visio, johon seudun toimijat voivat sitoutua laajasti.

Työn aikana määriteltiin mm. kehittämisen tienhaaroja, strategisia vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia sekä valittiin ja kiteytettiin seudun matkailun ja tapahtumatuotannon kehittämisen painopistealueet. Strategiatyön tuloksena syntyi toimeenpano-ohjelma sekä ehdotus uudesta matkailu- ja tapahtumatuotannon toimintamallista.

Kotkan-Haminan seudun seutuvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.6.2011 strategian ja esitti sen hyväksymistä seudun kunnille. Strategiaprojektin johtajana toimi Birthe Suni Cursor Oy:stä ja konsultteina Kimmo Kivinen ja Marcus Rosenback Capful Oy:stä.

Lisää linkistä 

Lisätietoja:

ohjelmapäällikkö Birthe Suni, Cursor Oy

birthe.suni@cursor.fi, puh. 040 190 2549

 

26.05.2011 - EU–Venäjä-innovaatiofoorumi alkoi Lappeenrannassa

EU–Venäjä-innovaatiofoorumi alkoi Lappeenrannassa

Noin 650 osallistujaa on kokoontunut toiseen EU–Venäjä-innovaatiofoorumiin Lappeenrantaan. 25. - 26.5.2011 järjestettävä foorumi on toinen vuosittainen korkeatasoinen innovaatiofoorumi, jonka Lappeenrannan kaupunki järjestää yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa. Tämänvuotinen foorumi keskittyy konkreettisen yhteistyön synnyttämiseen osallistuvien yritysten välillä.

Laaja kaksipäiväinen Business Matchmaking -tapahtuma aloitti tapahtumien sarjan jo 24.5. Yhteistyössä Enterprise Europe Networkin (EEN) kanssa järjestetyssä tapahtumassa 125 yritystä tapasivat toisensa ja keskustelivat yhteistyömahdollisuuksista. Yritykset tulivat Suomesta, Venäjältä, Itävallasta, Saksasta, Virosta, Ranskasta ja USA:sta.

Tänään keskiviikkona 25.5.2011 alkaneen foorumin varsinainen ohjelma sisältää kahdeksan erilaista asiantuntijapaneelia. Foorumi keskittyy tänä vuonna erityisesti energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, tieto- ja viestintäteknologiaan ja terveysaloihin.

Pre-konferensseja IPR:stä alueelliseen yhteistyöhön

Yritykset saivat käytännön apua yhteistyön tekemiseen myös kahdeksasta pre-konferenssista, jotka käsittelivät muun muassa ICT-alan standardisointia, ympäristöalan liiketoimintamahdollisuuksia Murmanskin seudulla, energiatehokkuutta, suomalais-venäläistä innovaatioyliopistoa ja cleantech-alalle syntyviä uusia yrityksiä. Aineettomiin oikeuksiin keskittyneessä pre-konferenssissä keskusteltiin yrityksen tietotaidon suojaamisesta yrityksen kansainvälistyessä. Patenttien, tuotemerkkien ja muiden oikeuksien suojaaminen tuo turvaa yrityksille, niin suomalaisyrityksen lähtiessä Venäjän markkinoille kuin venäläisyrityksen aloittaessa EU:n laajuista liiketoimintaa.

Luoteis-Venäjän modernisaatio ja innovaatiotoiminta olivat myös pre-konferenssin aiheena. Tarkoituksena oli osoittaa, miten kansainvälinen, alueidenvälinen yhteistyö voi auttaa modernisaatiossa ja innovaatioiden luomisessa. Käytännön työkalu tälle on ENPI-ohjelma (European Neighbourhood and Partnership Instrument), jota Euroopan unioni ja Venäjä tukevat voimakkaasti.

- Ohjelma kehittää innovaatioyhteistyötä, mikä houkuttelee myös sijoittajia ja teknologiaa Venäjälle, kertoi Slava Khodko, Vice President, Association of Economical Interaction of the subjects of the Russian Federation North-West Region.

Itälä haluaa avointa keskustelua

Euroopan parlamentin jäsen Ville Itälä lähetti foorumille näkemyksensä yhteistyöstä. Itälä peräänkuuluttaa Venäjän ja EU:n välisten kaupan esteiden alentamista ja kannustaa tiiviimpään yhteistyöhön erityisesti tieteen ja tutkimuksen alalla.
- Euroopan Unioni ja Venäjä tarvitsevat enemmän avointa keskustelua. EU:n ei pidä yrittää opettaa tai moralisoida Venäjää, vaan etsiä yhteisiä ratkaisuja yhteistyössä, Itälä painottaa.

Lappeenranta on ottanut paikkansa EU─Venäjä-yhteistyössä

Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara kertoi suomalais-venäläisen yritysyhteistyön etenevän konkreettisina hankkeina. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes solmi venäläisen FASIEn (Foundation for Assistance to Small Innovative Enterprises) kanssa hiljattain sopimuksen suomalais-venäläisten yhteistyöhankkeiden avustamisesta. Sopimuksen tiimoilta on jo saatu ensimmäiset 22 suomalais-venäläistä ehdotusta tutkimus- ja kehityshankkeiksi. EU–Venäjä-innovaatiofoorumi on Saarnivaaran mielestä hyvä tapahtuma, joka kerää paikalle oikeanlaisia ihmisiä.

- Lappeenranta on ottanut paikkansa Venäjä-yhteistyössä. Venäjä haluaa muuttaa painopistettään raaka-ainetaloudesta innovaatiotaloudeksi ja Suomelle täytyy löytää rooli tässä kehityksessä, Saarnivaara sanoi.

Lisätietoa: www.eurussiainnoforum.com

Katja Keinänen
Pääsihteeri
EU–Venäjä-innovaatiofoorumi
puh. +358 50 402 4944
katja.keinanen@lprinno.fi

20.05.2011 - Venäjän BKT kasvoi ripeästi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Venäjän BKT kasvoi ripeästi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
20.05.2011

Tilastolaitos Rosstatin ensimmäisen laskelman mukaan BKT kasvoi 4,1 % vuotta aiemmasta; talousministeriö arvioi aiemmin alustavasti kasvuksi 4,5 %. Kausitasoitettuna BKT kasvoi hyvään tahtiin, 1,3 % viime vuoden viimeisestä neljänneksestä, Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit uutisoi.

BKT oli enää pari prosenttia keväällä 2008 saavuttamansa huipputason alapuolella. BKT:n kasvutahtia rasitti ensimmäisellä neljänneksellä investointien jyrkkä pudotus ja tuonnin voimakkaana jatkunut nousu. Toisaalta kasvua tuki kulutuksen ripeä kasvu, ja lisäksi alustavien arvioiden mukaan viennin määrä kasvoi nopeasti.


Lähde: Suomen pankki

 

 

19.05.2011 - Yritysrahoitus elpynyt Venäjällä

Yritysrahoitus elpynyt Venäjällä

Talouskriisin aikana vaikeutunut rahoitus ole enää yrityksille yhtä suuri ongelma kuin taantumassa. Tästä kertoivat sekä SVKK:n barometrin tulokset että Nordean Head of Corporate Banking Esa Tuomi. Tuomi kertoo, että Venäjän pankkisektori on vahvistunut, mikä näkyy muun muassa siinä, että kansainväliset pankit ovat tulleet takaisin yritysrahoitusmarkkinoille. Markkinat ovat taas likvidit, korot ovat laskeneet ja laina-ajat pidentyneet.

 Lähde: Suomalaisvenäläinen kauppakamari (SVKK)

 

 

17.05.2011 - Venäjän talous kasvaa, suomalaiset eivät vielä riehaantuneet

Venäjän-kaupan barometri: Venäjän talous kasvaa, suomalaiset eivät vielä riehaantuneet

 

VENÄJÄN-KAUPAN BAROMETRI KEVÄT 2011

Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä on syksystä kasvanut puolella Barometri-vastaajista, kun taas puolella se on pysynyt ennallaan. Odotukset seuraavalle vuosipuoliskolle ovat hyvin positiiviset, mutta eivät yltiöoptimistiset. Tullaus ja byrokratia ovat edelleenkin pahimmat ongelmat, mutta rahoitusvaikeudet näyttävät laantuneen merkittävästi. Investointeja on tehty jonkin verran aikaisempaa enemmän ja investointihalukkuus on kasvussa.  87% vastaajista odottaa Venäjän talouden kasvavan lähitulevaisuudessa.


Liitteessä tulokset on esitetty graafisessa muodossa, josta käyvät ilmi kaikki saldoluvut.

Lisätietoja
Toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh. 050 433 8168

 

 

21.04.2011 - Pyhtää myi tontin vesiurheilukeskukselle

Pyhtää myi tontin vesiurheilukeskukselle

 Pyhtää kunnanvaltuusto päätti maanatai iltana äänestyken jälkeen myydä tontin venäläistaustaiselle Sirius Sprot Resortille . Noin kahden hehtaarin tontin kauppahinta on 80 000 euron korvauksen. Lisäksi yhtiö maksaa 11 000 euron korvauksen alueen puustosta.

Taina Marttinen (vihr) ehdotti, että tontti vuokrattaisiin, ei myytäisi. Häntä kannatti Pekka Laine. Äänestyksessä myynnin puolesta oli 23 valtuutettua ja neljä vastaan. Laine oli tehnyt selvityksiä Sirius Sportin taustoista ja kertoi saaneensa selville, että yhtiön omistaa irlantilainen yhtiö ja kysyi, kenelle ollaan myymässä. Vs. kunnanjohtaja Matti Rupponen totesi myöhemmin, ettei kokouksessa tullut esille mitään sellaista uutta, joka olisi vaikuttanut myyntiin. Sirius Sport Resort aikoo rakentaa Pyhtään ABC-aseman viereen vesiurheilukeskuksen, jonne on tulossa mm. surffiallas. Rakennustöiden on määräalkaa jo tänä kesänä. Sirius-hanketta valmisetliin pitkään ensin Ruotsinpyhtään Ahvenkoskelle. 

 

 

25.03.2011 - Talouden elpyminen Suomen lähialueilla vaihtelevaa vuonna 2010

Talouden elpyminen Suomen lähialueilla vaihtelevaa vuonna 2010

24.03.2011


Pietarin kaupungin, Leningradin alueen, Karjalan tasavallan ja Murmanskin alueen teollisuustuotanto elpyi vuonna 2010. Rosstatin mukaan Pietarissa koettiin vuonna 2009 yksi maan suurimmista teollisuustuotannon supistumisista (-20 %, keskimäärin Venäjällä -9 %). Vuonna 2010 Pietarin teollisuustuotanto kasvoi 9 % eli suunnilleen federaation keskiarvon (8 %) verran. Tehdasteollisuudessa etenkin viime vuosina voimakkaasti kehittynyt autojen kokoonpanoteollisuus pääsi jaloilleen kriisivuoden pudotuksen jälkeen ja tuotanto kasvoi yli kolminkertaiseksi edellisvuodesta.

Pietarin naapurina olevalla Leningradin alueella teollisuustuotanto kasvoi vuonna 2010 nopeammin, 15 %. Myös kriisivuoden supistuminen, -6 %, oli lievempi. Kasvu perustui mm. liikennevälinetuotannon kasvuun: sekä henkilöauto- että traktorituotanto oli noin kaksinkertainen vuoteen 2009 verrattuna. Myös henkilöautojen renkaiden valmistus kasvoi puolitoistakertaiseksi. Leningradin alueella toimii paljon autoteollisuuden komponenttivalmistajia, mm. Nokian Renkaat. Karjalan tasavallassa teollisuustuotanto kasvoi 11 % edellisvuodesta (vuonna 2009 tuotanto supistui 10 %). Kasvu perustui mm. puu- ja paperituotannon kasvuun.

Murmanskin teollisuustuotanto kasvoi 4 % edellisvuodesta (vuonna 2009 tuotanto supistui 6 %). Venäjän keskimääräiseen kasvuun verrattuna alueen teollisuustuotannon kasvu on ollut hyvin heikkoa koko 2000-luvun, keskimäärin prosentin vuodessa. Alueen teollisuusrakenne painottuu kaivosteollisuuteen.

Investointien kasvu vuonna 2010 vaihteli paljon Suomen lähialueilla. Investointien määrä kasvoi Leningradin alueella voimakkaasti, 32 %, sen jatkoksi, että myös kriisivuonna 2009 investoinnit kasvoivat 8 %. Investoinnit supistuivat tuolloin Venäjällä keskimäärin 16 % ja kasvoivat viime vuonna 6 %. Karjalan tasavallassa kasvu vuonna 2010 oli 15 % (-32 % edellisvuonna) ja Pietarissa 6 % (-17 %). Murmanskissa investoinnit vähenivät edelleen 22 % supistuttuaan 18 % jo vuonna 2009.

Yksityisen kulutuksen kehityksestä kertova vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi kolmella lähialueella vahvemmin kuin Venäjällä keskimäärin (yli 4 %). Pietarissa myynti kasvoi 6 % (edellisvuonna -5 %), Leningradin alueella 11 % (-2 %), Karjalassa 5 % (-5 %) ja Murmanskissa 3 % (-3 %).

Keskimääräinen tulotaso on Suomen lähialueilla hieman Venäjän keskiarvoa korkeampi. Tilastoidun keskipalkan ollessa marraskuussa 2010 Venäjällä 21 000 ruplaa (530 euroa) kuukaudessa, Murmanskissa ja Pietarissa keskipalkka oli noin 28 000 – 29 000 ruplaa (700–720 euroa). Murmanskin palkkatasoa nostaa sen teollisuusrakenteen keskittyminen hyväpalkkaiseen kaivosteollisuuteen. Leningradin alueella ja Karjalassa keskipalkka oli noin 25 000 – 26 000 ruplaa (500–530 euroa).

Marras-tammikuussa (2010–2011) työttömyysaste oli Venäjällä 7 %. Pietarissa se oli vain 2 %, Leningradin alueella 6 %, Murmanskissa 9 % ja Karjalassa 11 %

15.03.2011 - Vesiliikuntakeskuksen kaavaluonnoksesta voi nyt jättää huomautuksia

Kaavaluonnoksesta voi nyt jättää huomautuksia
Vesiliikuntakeskuksen rakentaminen alkaa syksyllä
15.03.2011


Maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi (vas) ja kunnaninsinööri Pirjo Kopra selvensivät kaavakiemuroita Oiva Frantsille (oik) ja Seppo Kiurulle.

Pyhtää esitteli eilisiltana vesiliikuntakeskushanketta, eli ns. Sirius-hanketta Suur-Ahvenkosken koululla. Paikalle kokoontui reilut 20 kuntalaista. Pyhtään kunnanhallituksen puheenjohtaja Olli Nuuttila kertoi kunta-, ja elinkeinostrategiaa rakennettavan Pyhtäällä etenkin luonnollisten vahvuuksien, eli luonnon ja hyvien yhteyksien varaan. Näihin vahvuuksiin sopivat hyvin hyvinvointi- ja elämyspalvelut. Olennaista on hänen mukaansa saada kuntaan riittävän monta vetovoimatekijää, jotka ruokkivat toisiaan. Vireillä on Siriuksen lisäksi Munapirtin kehittäminen ja hiihtoputken rakentaminen.

Hanke on kulkenut seudulla neljä vuotta. Ensin sitä suunniteltiin Kotkaan, sitten Ruotsinpyhtäälle ja nyt Pyhtäälle. Pyhtäälle siirtymisessä tärkeä rooli oli Cursor Oy:llä. Hannu Lehtinen Cursorista esitteli hanketta ja sinne suunniteltuja vesiliikuntatoimintoja. Ns. Flowridereita, joissa surfataan, tulee alkuun kaksi allasta ja myöhemmin vielä yksi. Tyypillisimmäksi asiakkaaksi Lehtinen arvioi 9-29 –vuotiaat nuoret.

Syntyykö melua?

Toisessa vaiheessa rakennetaan leijuntatunneli, jossa voi Lehtisen kuvailun mukaan tuntea, miltä tuntuu lentää. Melun vuoksi leijuntatunneli sijoitetaan vesikeskuksen ulkopuolelle. Syntyvä melu huolestutti yleisössä. Pierina Järventaus kertoi asuvansa lähellä ja olisi halunnut tietää millainen melu leijuntatunnelin suihkumoottoreista kantautuu ympäristöön. Tähän ei hanketta esitelleillä ollut antaa vastausta vielä tässä vaiheessa. Kolmannessa vaiheessa hanketta rakennetaan uimala/wellness-keskus. Neljänneksi vaiheeksi on kaavailtu vielä hotellia, mutta sen toteutuminen on epätodennäköisempää, sillä valtaosa kävijöistä tulee olemaan päiväkävijöitä. Vaiheiden käynnistymisen väliksi arvioidaan yhtä vuotta.
Sekä flowrider että leijuntatunneli vaativat paljon energiaa. Lämmöntalteenottoa ja muita energiakysymyksiä lähtevät laskemaan suomalaiset asiantuntijat, kertoi Lehtinen.

20 000 kävijällä pysytään plussalla

Lehtinen antoi kävijämääräarvioksi 20 000 vuodessa, jotta keskus pysyy plussalla. Muissa vastaavissa keskuksissa Euroopassa flowrider maksaa 20-40 euroa tunnilta ja leijuntatunneli noin 50 euroa viideltä minuutilta. Epäileviäkin ääniä illassa kuuli. Myös sitä kritisoitiin, että vaikka hanke on kulkenut seudulla vuosia, siitä oli edelleen hyvin vähän tietoa.
- Tämän hankkeen erottaa muista ns. venäläishankkeista se, että tätä on tehty yhdessä suomalaisten kanssa, luonnehti Lehtinen. Jos Pyhtään myymällä tontilla ei tapahdu mitään vuoteen 2012 mennessä, kauppa purkautuu.

Kaava esillä tiistaihin asti

Vesiliikuntakeskusta koskevan asemakaavamuutoksen alue rajoittuu idässä ABC –liikenneasemaan, etelässä valtatiehen, lännessä Annulantiehen sekä pohjoisessa olemassa olevaan asutukseen ja Pyhtääntiehen. Lähin asutus tulee sijaitsemaan muutaman sadan metrin etäisyydellä.
Annulanmäen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta voi jättää mielipiteitä ja huomautuksia. Nämä on jätettävä kirjallisesti Pyhtään kunnanhallitukselle ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat julkisesti nähtävänä Pyhtään kunnanviraston teknisellä osastolla 22.3. saakka viraston aukioloaikoina. Luonnoksen jälkeen huhti-toukokuussa tulee esille kaavaehdotus, josta voi myös jättää huomautuksia.
- Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi kesäkuun valtuustossa juhannuksen jälkeen, kertoi kunnaninsinööri Pirjo Kopra.
Rakennustöihin on tarkoitus päästä tämän vuoden syyskuussa. Ensimmäinen osa avattaisiin käyttäjille loppusyksystä 2012.

e-mail  Auli Silmäri

06.03.2011 - Aikalisä edessä Loviisan seudun kehitysyhtiön perustamisessa?

Cursorilla ja Posintralla isommat ”muskelit
Aikalisä edessä Loviisan seudun kehitysyhtiön perustamisessa?
04.03.2011


Miten kehittää Loviisan seudun elinkeinoja? Löytyykö apu läheltä vai kauempaa, sitä mietitään ensi viikolla Loviisan valtuustossa ja puolentoista viikon kuluttua Lapinjärvellä. (Arkistokuva)

 

Loviisan seudun kehitysyhtiön perustamisessa otettaneen seuraavaksi aikalisä, jonka aikana selvitetään myös muita vaihtoehtoja. Yhtiön perustamisasia on esillä sekä Loviisan valtuustossa ensi keskiviikkona että Lapinjärven valtuustossa puolentoista viikon kuluttua.

Loviisan seudun kehitysyhtiön perustamista pohdittiin lapinjärveläisten ja loviisalaisten luottamushenkilöiden voimin Loviisan raatihuoneella keskiviikkona. Asiantuntijoina kuultiin kehittämisyksikön johtajaa Anssi Paasivirtaa teollisuus- ja elinkeinoministeriöstä sekä elinkeinot-vastuualueen Petri Knaapista ja kehittämispäällikkö Taavetti Mutasta Uudenmaan ely-keskuksesta sekä johtaja Janne Rosenströmiä Itä-Uudenmaan te-toimistosta.

Riittävätkö rahkeet?

Lapinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aino Villikka kiteytti valtion taholta tulleen viestin:
–Jäi sellainen kuva, että olisiko pohdittava menemistä mukaan suurempaan yhtiöön. Vähän olivat sitä mieltä, että olisiko Loviisan ja Lapinjärven yhteinen kehittämisyhtiö liian pieni. Loviisan seudun kehittämisyhtiön perustamista on pyöritelty jo viime kesäkuusta lähtien. Lapinjärven kunnanhallitus asettui jokin aika sitten kielteiselle kannalle, Loviisan kaupunginhallitus teki puolestaan viimeksi ehdollisen ratkaisun, eli perustamisasia käsitellään uudelleen, mikäli Lapinjärvi sanoo hankkeelle ”ei”.
–Jotenkin jäi sellainen mielikuva, että tuskin yhtiötä perustetaan, ennen kuin on otettu selvää muista vaihtoehdoista, Villikka aprikoi.
Lapinjärvellä oman elinkeinoyhtiön perustamisesta seudulle ollaan kahta mieltä. Osa kannattaa, osa pitää nykyistä järjestelyä riittävänä, eli oma kehittämispäällikkö on kunnalle riittävästi. Kehittämispäällikkö Antti Vaittisen työpanoksesta myydään lisäksi Myrskylän kunnalle yksi päivä viikossa. Villikan mukaan yhtiöstä kunnalle syntyvät kulut olisivat kuitenkin samaa luokkaa kuin omankin toiminnan, eli raha ei ole ratkaiseva tekijä. Käytännössä omalle seudulliselle kehittämisyhtiölle vaihtoehtoja voisivat olla Porvoossa toimiva Posintra ja Kotkan-Haminan seudun Cursor.
­–Isommassa yhtiössä voisi tulla paremmin näkyvyyttä esimerkiksi Uudenmaan liittoon päin. Mutta asia on ihan avoin, eli ensin katsotaan, miten valtuustoissa käy.

Erilaiset toimintamallit

–Isojen kehittämisyhtiöiden etuja tuli tilaisuudessa esille. Näytti, että kehitysyhtiön avulla saadaan enemmän tulosta ja katetta rahoille, summaa tilaisuuden annin myös Loviisan kaupungin elinkeino- ja kehittämisjaoston puheenjohtaja Tom Liljestrand.
–Paikalla oli paljon väkeä ja moni mietti, voisiko Posintra tai Cursor tarjota jotain meille.
Liljestrand pitää todennäköisenä, että vaihtoehtoja selvitetään. Valtuustoryhmien puheenjohtajat tapaavat sunnuntai-iltana ja ryhmäkokoukset pidetään vielä ennen Loviisan valtuuston kokousta keskiviikkona.
Liljestrand sanoo, että Loviisan ja Lapinjärven erityispiirre on sijaita kahden erilaisen kehitysyhtiön ”välissä”.
–Posintran omistajina ovat lähinnä isot yritykset ja siellä toimitaan hankepohjalta. Posintrassa on palkattuna vain toimitusjohtaja. Cursor on kuntavetoinen [Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti].
Cursorissakin mukana on lisäksi alueen teollisuutta ja rahoituslaitoksia.
Liljestrand on kuitenkin vakuuttunut, että nykyisin järjestelyin ei voida jatkaa.
–Tulosta ei saada riittävästi. Esimerkiksi Cursorilla on paljon erikoisosaamista.
Parhaana vaihtoehtona Liljestrand pitää yhä omaa yhtiötä, joka voisi ostaa palveluja muilta.
Loviisan seudun kehittämisyhtiö on ollut tarkoitus perustaa nykyiselle rahoituspohjalle. Tällä hetkellä Lapinjärvi satsaa elinkeinojen edistämiseen 67,50 euroa asukasta kohti ja Loviisa, matkailu mukaan luettuna, yli 30 euroa asukasta kohti. Uuden yhtiön pääoma on ajateltu muodostaa kuntafuusion nk. porkkanarahoista, eli Loviisan osuus pääomasta olisi 150 000 euroa ja Lapinjärven osuus 30 000 euroa. Pääomaa tarvitaan, koska valtion rahoitus erilaisille hankkeille maksetaan aina jälkikäteen.
–Yhtiöpohjaisella mallilla ulkopuolista rahoitusta on helpompi saada [kuin kunnallisella], Liljestrand perustelee.
Yhtiö pystyy myös toimimaan vikkelämmin kuin mitä kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä on mahdollista.
–Kun yritys kyselee, siellä toivotaan nopeita päätöksiä.

e-mail  Marita Itävuori

27.02.2011 - Venäjän ulkomaankauppa kasvoi voimakkaasti viime vuonna

Venäjän ulkomaankauppa kasvoi voimakkaasti viime vuonna

25.02.2011 Talous ja kauppa
 
Venäjän tullin mukaan viennin arvo oli 396 mrd. dollaria, mikä merkitsi 31 prosentin kasvua edellisvuodesta. Viennin volyymi kasvoi 10 %, kun taas vientihinnat nousivat keskimäärin 20 %. Viennistä 53 % suuntautui EU-maihin ja 15 % IVY-maihin. Sekä Kiinaan että Turkkiin meni 5 % ja Yhdysvaltoihin 3 % viennistä, Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit uutisoi viikkotiedotteessaan.

Viennistä noin 70 % oli energiatuotteita, 11 % metalleja ja metallituotteita, 6 % kemianteollisuuden tuotteita ja 5 % koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Energiatuotteiden osuus viennistä kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta lähinnä raakaöljyn kallistumisen vuoksi.

Tuonnin arvo oli tullin tietojen mukaan 229 mrd. dollaria, ja lisäystä edellisvuodesta oli 37 %. Kasvu perustui pääasiassa volyymin 35 prosentin lisäykseen. Tuontihinnat nousivat vain 2 %, mikä merkitsi Venäjän ulkomaankaupan vaihtosuhteen huomattavaa paranemista. Tuonnista 42 % oli peräisin EU-maista, 17 % Kiinasta ja 14 % IVY-maista.

Noin 45 % tuonnista muodostui koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Osuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna, mutta pienempi kuin ennen kriisiä vuonna 2008, jolloin 53 % tuonnista muodostui tämän tuoteryhmän tuotteista. Sekä kemianteollisuuden tuotteiden että elintarvikkeiden osuus tuonnista oli noin 16 %. Metallit sekä tekstiilit ja jalkineet muodostivat molemmat 6–7 % tuonnista.

Keskuspankin maksutasetilastojen mukaan Venäjän viennin arvo oli viime vuonna 400 mrd. dollaria ja tuonnin arvo 248 mrd. dollaria. Keskuspankin vienti- ja tuontiluvut ovat säännönmukaisesti tullin lukuja suuremmat, sillä keskuspankki tekee lisäyksiä tullin lukuihin. Lisäykset ovat huomattavasti suurempia tuonnissa kuin viennissä. Keskuspankki korjaa tuontilukuja mm. arviollaan harmaasta eli esimerkiksi kaksoislaskutetusta tuonnista. Kaksoislaskutuksessa tuontitavaran todellinen arvo on tullin kirjaamaa arvoa suurempi. Arviossaan keskuspankki vertaa tullin kirjaaman tuonnin ja kotimaisen tuotannon summaa maassa tilastoituun myyntiin.

Erot keskuspankin ja tullin tuontiluvuissa ovat 2000-luvulla supistuneet tasaisesti kriisivuotta 2009 lukuun ottamatta. Vuonna 2000 keskuspankin tilastoima tuonti oli 24 % tullin kirjaamaa tuontia suurempi, kun vuonna 2010 ero oli enää 8 %. Kehityksen voi nähdä heijastelevan sekä harmaan tuonnin vähenemistä että tullin valvonnan ja tilastoinnin tehostumista.

Venäjän tulli on parhaillaan siirtymässä sähköiseen tullaukseen, joka estää mm. kaksoislaskutusta. Vuoden 2010 lopussa hieman yli puolet tullauksesta hoidettiin tullin mukaan sähköisesti.

 
 

26.02.2011 - Professori: Yksinkertaiset nettisivut menestyvät parhaiten

Professori: Yksinkertaiset nettisivut menestyvät parhaiten

25.2.2011 23:02 |

Professori Marko Nieminen Aalto-yliopistosta nostaa Facebookin esimerkiksi internet-sivustojen monimutkaistumisesta. Hakukone Googlen yksinkertaisuutta hän pitää hyvänä.

Professori Marko Nieminen Aalto-yliopistosta nostaa Facebookin esimerkiksi internet-sivustojen monimutkaistumisesta. Hakukone Googlen yksinkertaisuutta hän pitää hyvänä.

Internet-sivustojen kiivas kehitysvauhti alkaa jo ärsyttää netin käyttäjiä.

"Melkein joka sivustolla käyttäjät voivat tuoda sivuille omaa sisältöä, kuten kommentoida uutisia tai kirjoittaa omia juttujaan. Tiedon etsiminen ja sen kriittinen arviointi on sivustoilla vaikeaa, koska informaation määrä on niin suuri", tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju Helsingin yliopistosta toteaa.

Juuri vuorovaikutteisuus on lisännyt sivustojen monimutkaisuutta, sanoo professori Marko Nieminen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

"Internet-sivut ovat nykyään sellaisia käyttöliittymiä, jotka päivittyvät jatkuvasti – siellä on kaikenlaisia liikkuvia osia ja vilkkuvia mainoksia".

 

Professorit arvioivat, että "tavallisten" nettiselaajien on välillä vaikea pysyä vauhdissa mukana. Sivujen kehittäjät innostuvat helposti uusista asioista, ja sinne tungetaan välillä jopa liikaa tavaraa.

Internet-sivujen kehitysvauhti on professoreiden mukaan kiihtynyt, ja tahti todennäköisesti jatkuu vastaisuudessakin ripeänä.

Nieminen arvioi, että parhaiten internetissä menestyvät ne, jotka osaavat pitää sivustonsa riittävän yksinkertaisina ja selkeinä.

"Google-hakukone on hyvä esimerkki. Monet pitävät sivustosta, koska pääsivulle ei ole lisätty oikeastaan mitään ylimääräistä tai häiritsevää".

 

Yhteisöpalvelu Facebook on Niemisen mukaan hyvä esimerkki internet-sivustojen monimutkaistumisesta. Facebookin alkuvaiheissa yhteisön jäsenet loivat itsestään käyttäjäprofiilin ja vaihtoivat kuulumisia ystäviensä kanssa.

Nyt Facebook uudistuu tiuhaan: palvelulle kehitetään sähköpostiominaisuutta ja paikannuspalveluita. Lisäksi sivuston ulkoasu uudistuu tasaisin väliajoin.

"Facebookiin tulee hurjasti uutta toiminnallisuustarjontaa koko ajan. Se kuuluu toki sivuston luonteeseen, mutta käyttäjien mitta varmaankin täyttyy jossain vaiheessa. He eivät näe uusilla sovelluksilla enää mitään arvoa", Nieminen pohtii

 

22.02.2011 - Sovellukset selainta suositumpia älypuhelinkäytössä

MOBIILIKÄYTTÖ

Suvi Korhonen, 19.2.2011, 8:04

Sovellukset selainta suositumpia älypuhelinkäytössä

Omat sovellukset joka tarkoitukseen ovat älypuhelinten selaimia suositumpia, osoittaa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa tammikuussa tehty selvitys.

2200 älypuhelimen omistajaa kertoi käyttävänsä puhelimellaan eniten kuukaudessa erilaisia viestipalveluja, joihin laskettiin mukaan sähköposti sekä tekstiviesti-, multimedia- ja pikaviestipalvelut. Niiden parissa vierähtää kuukaudessa 671 minuuttia. Puheluiden puhumiseen älypuhelinta käytettiin vähemmän, 531 minuuttia kuussa, kertovat selvityksen julkaisseet mobiilialan etujärjestö GSMA ja mobiilianalytiikkayritys Zokem.

Mobiilisovelluksia peleistä karttapalveluihin käytettiin toiseksi eniten eli 667 minuuttia kuukaudessa. Selainta käytettiin vähemmän, kuin muita puhelimen ohjelmia yhteensä. Verkkoa puhelimella selattiin selvityksen mukaan 422 minuuttia kuussa.

Älypuhelinten omistajista 86 prosenttia luki uutisia verkosta puhelimellaan kuukausittain. Sähköpostin lukemiseen puhelimen selainta käytti vain viidennes vastaajista eli 22 prosenttia. 76 prosenttia käytti ennemmin postien lukemiseen siihen tarkoitettua mobiilisovellusta.

Samoin vaikka lähes puolet eli 45 prosenttia pelaa pelaa puhelimellaan mobiilipelejä, niin he pelaavat niitä pelisovelluksilla. Kännykän selaimen kautta verkossa oli pelannut vain alle viidennes eli 18 prosenttia vastaajista.

Aikuisviihdettä ei käytetä lainkaan sovellusten kautta, vaikka 15 prosenttia kertoi katsovansa sitä puhelimestaan.

 

19.02.2011 - Kotkan-Haminan seudulla vieraili yli 300 tuhatta venäläismatkailijaa vuonna 2010

Kotkan-Haminan seudulla vieraili yli 300 tuhatta venäläismatkailijaa vuonna 2010 – venäläisten matkailu Suomeen kasvoi 15 %

Tiedote 16.2.2011

Venäläisten matkat Suomeen lisääntyivät vuonna 2010 yli 15 % vuoden takaisesta. Talouden vahvistuminen ja tulotason nousu lisäsivät erityisesti lomamatkoja Suomeen. Lisäksi kesällä voimaantullut Venäjän tullin aiempaa väljempi tulli- ja verovapaussäädös lisäsi venäläisten ostosmatkailua Suomeen erityisesti loppuvuodesta.

Elintarvikkeet ja vaatteet suosikkiostoksia

Kun vuonna 2008 noin 40 % Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista osti elintarvikkeita, vuonna 2010 elintarvikkeita hankki yli 70 % Suomessa käyneestä venäläismatkailijasta. Myös vaatteita venäläiset ostavat Suomesta usein. Lähes kaksi kolmasosaa haastatelluista venäläismatkailijoista kertoi ostaneensa Suomesta vaatteita. Elintarvikkeiden ohella myös taloustavaroita ostetaan selvästi aiempaa useammin. Kun vielä vuonna 2008 noin 13 % venäläismatkailijoista kertoi ostaneensa Suomesta taloustavaroita, vuonna 2010 lähes joka viides osti taloustavaroita käydessään Suomessa. Venäläismatkailijat käyttivät vuonna 2010 tuoteostoihin keskimäärin 215 euroa matkaa kohden.

Palveluiden käyttö on myös lisääntynyt vuodesta 2008. Joka toinen haastatelluista venäläismatkailijoista kertoi käyttäneensä rahaa ravintolapalveluihin ja lähes joka neljäs kylpylä- tai muihin huvittelupalveluihin Suomessa. Venäläismatkailijat käyttävät tänä vuonna Suomessa palveluiden hankintaan 73 euroa matkaa kohden.

Venäläismatkailijat jättivät Suomeen noin 680 miljoonaa euroa

Venäläiset tekivät vuonna 2010 Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta noin 2,36 miljoonaa matkaa Suomeen, kun rekka-autoja ei huomioida. He käyttivät Suomessa rahaa tuoteostoihin ja palveluihin noin 680 miljoonaa euroa, josta 173 miljoonaa palveluihin ja 507 miljoonaa tavaraostoihin.

Kymenlaaksossa kävi lähes 370 tuhatta venäläismatkailijaa vuonna 2010

Kymenlaaksossa kävi vuoden 2010 aikana 368 tuhatta venäläismatkailijaa. Näistä 309 tuhatta vieraili Kotkan-Haminan seudulla ja 92 tuhatta Kouvolan seudulla. Matkustajista 40 % yöpyi maakunnassa. Yöpyneistä puolet majoittui tuttavien asunnoissa.

Venäläismatkailijat käyttivät Kymenlaaksossa 47,2 miljoonaa euroa, joista 38,2 miljoonaa käytettiin tuoteostoihin ja 9 miljoonaa palveluihin. Kouvolan seudulla venäläiset käyttivät vuoden 2010 aikana 8,4 miljoonaa ja Kotkan-Haminan seudulla 38,8 miljoonaa euroa.

Hyvät kulkuyhteydet tärkein matkakohteen valintaan vaikuttava tekijä

Pyydettäessä venäläismatkailijoita nimeämään tärkein matkakohteen valintaan vaikuttava tekijä Suomessa, joka neljäs vastaaja nimesi tärkeimmäksi hyvät kulkuyhteydet kohteeseen. Erityisesti Etelä-Karjalaan matkustaneet venäläismatkailijat pitävät kulkuyhteyksiä tärkeänä matkakohteen valintaperusteena. Runsas viidennes Kotkan-Haminan seudulle saapuneista nimesi mahdollisuuden tehdä edullisia ostoksia tärkeimmäksi matkakohteen valintaperusteeksi. Kouvolan seudulle matkustaneiden tärkein matkakohteen valintaperuste oli hyvä lomanviettoalue.

Nopea juna kiinnostaa – matkalla pääkaupunkiseudulle

Kolmannes joulukuussa 2010 haastatelluista venäläisistä kertoi joskus matkustaneensa Suomeen junalla. Uusi nopea junayhteys tuntuu kiinnostavan venäläismatkailijoita, sillä kysyttäessä: ”Aiotteko matkustaa junalla Suomeen vuoden 2011 aikana”, yli puolet vastanneista venäläismatkustajista uskoi matkustavansa junalla Suomen ja Venäjän välillä vuoden 2011 aikana. Juna näyttää kuitenkin vievän venäläiset pääkaupunkiseudulle, sillä näistä junamatkaa Suomeen suunnittelevista 85 % sanoi aikovansa matkustaa junalla Helsinkiin.

Nämä tulokset kävivät selville tuoreimmasta TAK Rajatutkimuksesta, joka perustuu vuoden 2010 aikana tehtyihin matkailijahaastatteluihin. Tutkimuksen tilaaja on Kouvola Innovation Oy. Tutkimuksen on toteuttanut Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. Tutkimushankkeen muut osapuolet ovat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaliitot, Cursor Oy, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, Lappeenrannan kaupunki, Kouvolan kaupunki ja Iitin kunta. Tutkimus on jatkoa aiempina vuosina tehdyille tutkimuksille.

Tiedotustilaisuuden materiaalit osoitteessa www.rusgate.fi

Lisätietoja:

Pasi Nurkka, TAK Oy

puh. 040 505 5903, pasi.nurkka@takoy.fi    

 

          

13.02.2011 - Alexander Terentyev on silminnähden innostunut surffaushallistaan

Alexander Terentyev on silminnähden innostunut surffaushallistaan
Siriuksen urheilukeskus etenee vauhdilla Pyhtäällä
11.02.2011


-Russian-Pyhtäältä löytyi parempi paikka kuin Ruotsinpyhtäältä, sanoi Sirius Sport Resort Oy:n omistaja, pietarilainen Alexander Terentyev Karhulan Hovin pihamaalla. Hänen mukaansa urheilukeskuksen rakennustyöt alkavat Pyhtään ABC:n vieressä olevalla alueella ensi kesänä.

Ruotsinpyhtäältä Pyhtään puolelle siirtynyt Sirius Sport Resort –urheilukeskushanke näyttää etenevän vauhdilla. Keskuksen ensimmäisen vaiheen rakentamisen on määrä alkaa Pyhtään ABC-liikenneaseman länsipuolella ensi kesänä, mikäli tarvittavan kaavamuutokset hyväksytään kevään aikana. Sopimukset ovat neuvoteltu allekirjoitusta vaille valmiiksi, ja tonttikauppakirja Pyhtään kunnan kanssa allekirjoitetaan parin viikon kuluessa. Tällä viikolla Sirius Sport Resort Oy ja Pyhtään kunta saivat sovittua, että yhtiö ostaa kunnalta keskuksen maapohjan 80.000 eurolla ja maksaa lisäksi tontin puista 11.000 euron lisämaksun.

Pietarilaisen liikemiehen Alexander Terentyevin mukaan ensimmäisessä vaiheessa Pyhtäälle rakennetaan Flowrider-sisäsurfaushalli, jonka on määrä valmistua kesäksi 2012.

”Cursorista ollut merkittävää apua”

Loviisan Sanomat tapasi Terentyevin keskiviikkona upeissa Karhulan Hovin tiloissa Kymijoen varrella, jossa liikemies kävi neuvotteluja kohteen rakennuttajan Projectman Oy:n Juha Korteniemen sekä kehitysyhtiö Cursor Oy:n edustajien kanssa. Cursorilla oli merkittävä rooli hankkeen siirtymisessä Ruotsinpyhtäältä Pyhtään puolelle. Cursorin projektipäällikkö Hannu Lehtisen mukaan Sirius Sport Resort Oy on kotkalainen yhtiö, jonka piti alunperin sijoittaa matkailukeskuksensa Kotkaan, mutta sopivaa paikkaa ei tahtonut löytyä. Hanke oli kaksi vuotta lähes pysähdyksissä. Sen jälkeen yhtiö ryhtyi valmistelemaan urheilukeskuksen rakentamista Ruotsinpyhtään Ahvenkoskelle, jonka kaavaan varattiin jo paikka keskukselle. Yhtiö solmi Ruotsinpyhtään kunnan kanssa aiesopimuksen, joka siirtyi fuusion myötä Loviisan kaupungille.
Joulukuussa kävi ilmi, että Sirius Sport Resort Oy oli neuvotellut myös Cursorin sekä Pyhtään kunnan kanssa keskuksen sijoittumisesta Pyhtään ABC:n länsipuoliselle alueelle.
-Cursorin tuki ja neuvot ovat olleet meille erittäin tärkeitä hankkeen eri vaiheissa, Terentyev kiitteli. Hänen mukaansa siirtymiseen vaikutti kuitenkin ratkaisevimmin se, että Pyhtäältä löytyi parempi paikka kuin Ruotsinpyhtäältä.

”Russian-Pyhtäällä oli parempi paikka”

-Pyhtäällä oleva alue näkyy hyvin tulevalle moottoritielle, ja vieressä on jo toimiva liikekeskus sekä parkkipaikkoja valmiina. Alue on lisäksi riittävän lähellä Helsinkiä, luetteli Terentyev. Lisäksi Pyhtään kunta oli valmis myymään aluksi pienemmän tontin, ja varaamaan option alueen laajentamiselle, jos sille on myöhemmin tarvetta. Hänen mukaansa Pyhtään kunnan kautta mahdollisesta saatava valtion investointiavustus ei ollut mitenkään ratkaiseva tekijä paikan vaihtamiselle.
Pyhtäistä englanniksi puhuessaan Terentyev käyttää termejä ”Ruotsinpyhtää” ja ”Russian-Pyhtää”.
-Samaa Pyhtään aluettahan se on. Ymmärrän, että kunnan virkamiehille voi olla tärkeää kummalla puolella kunnan rajaa urheilukeskus sijaitsee, mutta alueen asukkaiden ja asiakkaiden kannalta Ruotsinpyhtää ja ”Russian-Pyhtää” ovat käytännössä sama asia. Vain joki on välissä, Alexander Terentyev sanoi.
-Urheilukeskus työllistää noin 26-28 henkilöä, jotka asuvat luultavasti lähialueelle. Lisäksi keskus käyttää lähialueen palveluita, Terentyev muistutti.
Mitä sanotte niille loviisalaisille, jotka ovat pettyneitä, että keskus rakennetaankin Ahvenkosken sijaan Pyhtään kirkonkylään?
-Olemme kiinnostuneita loviisalaisista kävijöistä. Tervetuloa surfailemaan ja viihtymään, kun keskus valmistuu. Voimme antaa alennuksia loviisalaisille asiakkaille, Terentyev sanoi.

Pumpuilla keinotekoinen hyökyaalto

Alexander Terentyev on silminnähden innostunut urheilukeskushankkeestaan, ja erityisesti surffaushallista. Läppärissä pyörii näyttävä esittelyvideo Flowriderista, jossa valtavilla pumpuilla saadaan aikaiseksi suurta aaltoa muistuttava virtaus.
-Laitteessa yksi henkilö surffaa kerrallaan, ja kun hän kaatuu tai lopettaa, siirtyy seuraava surfaaja virtaan. Se on hauskaa ja turvallista. Tervetuloa kokeilemaan kesällä 2012, innostuu Terentyev, joka on itsekin kokeillut laitetta.
Suomessa on aiemmin rakennettu jo neljä Wave Loch -yhtiön Flowrider-laitetta, jotka on kaikki asennettu Suomessa valmistettuihin loistoristeilijöihin.
Sirius Sport Resortin ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 4 miljoonaa euroa. Pyhtään kunta on luvannut antaa parkkipaikan maa-alueen korvauksetta, kun kohteeseen tulee uimahalli. Uimahallin rakentaa Sirius Sport Resort Oy.
Toisessa vaiheessa alueelle on tarkoitus rakentaa leijuntatorni, jossa voi leijailla voimakkaassa ilmavirtauksessa. Toisen vaiheen kustannusarvio on Terentyevin mukaan noin 3,5 – 3,8 miljoonaa euroa.
Vasta kolmannessa vaiheessa alueelle on tarkoitus rakentaa hotelli mikäli sille ilmenee tarvetta. Terentyev arvioi urheilumatkailukeskuksen kävijämääräksi noin 60-90.000 asiakasta vuodessa. Urheilukeskuksen pääkohderyhmä ovat 16-24 –vuotiaat liikunnalliset nuoret.

”Pääosa asiakkaista suomalaisia”

-Arvioin, että kävijöistä noin 60 prosenttia on suomalaisia, ja loppuosa venäläisiä sekä muita Suomessa käyviä turisteja. Pääosa urheilukeskuksen kävijöistä on päiväasiakkaita, jotka tulevat päiväksi pitämään hauskaa. Jos jotkut haluavat jäädä yöksi, on lähialueella Pyhtäällä, Kotkassa ja Loviisassa jo nyt riittävästi hotellikapasiteettia, Terentyev sanoi.
Alexander Terentyev on Pietarin Rimsky-Korsakov -kadulla sijaitsevan loistohotelli Ambassadorin pääomistaja. Sen lisäksi hän omistaa liikuntamatkailukeskuksen Pietarin lähistöllä. Omaisuutensa Terentyev on hankkinut omistamallaan logistiikkayrityksellä. Sirius Sport Resort Oy on hänen ensimmäinen yrityshankkeensa Suomessa. Terentyev kertoi ihastuneensa Suomeen aikanaan käydessään täällä kalastusmatkoilla ja kierrelleensä eri puolella maata.
-Tänne on halvempaa ja turvallisempaa investoida kuin Venäjän puolelle, jossa lupabyrokratia on monimutkainen ja epävarma, Terentyev sanoi.

Loviisa saamassa 50.000 euroa sopimushyvitystä

Loviisan kaupunki saanee Sirius Sport Resort Oy:ltä 50.000 euron korvauksen sopimusrikkomuksesta, mikäli yhtiö siirtää urheilukeskushankkeensa Ahvenkoskelta Pyhtään puolelle. Sirius-hankkeessa Loviisan kaupungin edustajana toimineen Risto Niemisen mukaan yhtiön kanssa solmitussa yhteistyön ja maakaupan esisopimuksessa on pykälä, jonka perusteella Sirius maksaa Loviisalle 50.000 euron korvauksen, mikäli hanke ei toteudu Ahvenkoskella.
-Esisopimuksen määräaika on tämän vuoden lopulla, jonka jälkeen kaupunki voi lunastaa Kotkan Nordea-pankissa oleva 50.000 euron pankkitakauksen, Nieminen sanoi. Hänen mukaansa virallista ilmoitusta Siriuksen vetäytymisestä ei vielä ole tullut, mutta asiasta on keskusteltu Alexander Terentyevin kanssa. Alunperin sopimussakko oli 30.000 euroa, mutta Ruotsinpyhtään valtuusto päätti vuoden 2009 syyskuussa korottaa summan 50.000 euroon.
Alunperin Ruotsinpyhtään kunta sopi noin 10 hehtaarin suuruisen maa-alueen myymisestä Ahvenkoskelta Siriukselle 300.000 euron hintaan.

Pyhtää ei saanut valtion avustusta uimahalliin

Pyhtää on vetänyt pois opetusministeriölle jättämänsä 700 000 euron tukihakemuksen uimahallin rakentamiseen Siriuksen yhteyteen. Kunnalle selvisi, ettei valtio tue sellaisen liikuntapaikan rakentamista, joka tulee toisen tahon omistuksessa olevaan liikuntapaikkaan.



e-mail  Arto Henriksson

26.01.2011 - Netin käyttäjiä on jo kaksi miljardia

Netin käyttäjiä on jo kaksi miljardia

STT–AFP

Geneve. Internetiä käyttää ympäri maailmaa jo kaksi miljardia ihmistä, kertoi YK keskiviikkona. Vuoden 2000 alussa netin käyttäjiä oli vain 250 miljoonaa.

Järjestöstä kerrottiin myös, että kännykkäliittymien määrä on maailmanlaajuisesti jo yli viisi miljardia. Vuosituhannen alussa liittymiä oli vasta puoli miljardia.

Maapallon väkiluku on tällä hetkellä yli 6,8 miljardia, joten netissä surffailee jo lähes kolmasosa ihmisistä. Käyttäjien määrä kasvaa nopeimmin kehitysmaissa.

 

 

22.01.2011 - Sirius Sportin tonttikauppa jäi pöydälle

Sirius Sportin tonttikauppa jäi pöydälle


18.01.2011 10:59 Loviisan Sanomat  
Pyhtään kunnanhallitus jätti maanantaina pöydälle Sirius Sport Resort Oy:lle tehdyn tonttikauppatarjouksen. Kunnanhallitus haluaa vielä lisäselvityksiä eli ely-keskuksen kannan kaavaan. Lisäksi halutaan Sirius Sportin hyväksyntä kauppakirjalle. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Olli Nuuttila ja vs. kunnanjohtaja Matti Rupponen olivat tehneet kunnan nimissä tarjouksen noin kahden hehtaarin suuruisen määräalan myymisestä yhtiölle 80 000 eurolla Pyhtään Itäkirkonkylästä, ABC-aseman länsipuolelta.

Sirius on jo hyväksynyt kunnan tarjouksen. Mikäli kunnanhallitus hyväksyy myyntipäätöksen, asia menee vielä kunnanvaltuuston käsittelyyn. Kunnanhallitus päätti lisäksi, että ABC-aseman länsipuolella olevan alueen asemakaavan muutostyö käynnistetään välittömästi. Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja vs. kunnanjohtajan tekemässä tarjouksessa maa-alueesta Sirius Sportia houkutellaan Pyhtäälle muun muassa tarjoamalla Stockforsista majoitustiloja siihen saakka, kunnes Siriuksen omat majoitustilat ovat valmiit, kunnallistekniikkaa alueen rajalle sekä veloituksetta maa-aluetta 400 auton paikoitusalueelle uimahallin käyttäjiä varten. Lisäksi Siriusta kosiskellaan Heinlahteen suunnitteilla olevalla hiihtoputkella sekä tarjoamalla mahdollisuus lisämaan hankkimiseen aina seitsemään hehtaariin saakka kolmen euron neliöhinnalla.

Sirius Sport Resort kiinnostui silloisen Ruotsinpyhtään kunnan Huuhkajavuoren alueella sijaitsevasta tontista syyskuussa 2008. Myöhemmin paikka vaihtui Ahvenkoskeksi. Venäläinen liikemieskaksikko perusti Suomeen yrityksen, jonka tavoitteena oli rakentaa lomakeidas kylpylöineen, hotelleineen, vapaa-ajanasuntoineen ja leijuntatunneleineen. Tarkoituksena oli aloittaa hanke ripeästi. Valmistumisvuodeksi kaavailtiin jo vuotta 2012. Viime vuoden lopulla julkisuuteen tuli yllättäen tieto, että myös Pyhtää havitteli hanketta. Yritystä puolestaan kiinnosti Kymenlaaksoon suunnattu valtion tuki äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi.

Loviisan kaupungilla on Siriuksen kanssa esisopimus kylpylä-hotellin rakentamisesta Ahvenkoskelle. sopimus on voimassa tämän vuoden. Loviisan kaupungin kehitysjohtaja Risto Nieminen kertoo liikemies Aleksander Terentjevin viestittäneen, että Sirius vie nyt eteenpäin Pyhtään vaihtoehtoa. –Vain hankkeen epäonnistuminen Pyhtäällä toisi hankkeen takaisin tänne, Nieminen kiteyttää mutta lisää, että monet kysymykset ovat vielä avoinna Pyhtäällä. Merkittävimmät päätöksiä vailla olevat seikat ovat hankkeen edellyttämä kaavamuutos sekä se, saako yhtiö havittelemaansa rakennemuutosrahaa, jota valtio voi myöntää Kymenlaaksossa.

Niemisen mukaan mahdollisuuksia vastaavantyyppisen avustuksen saamista Loviisaan on selvitetty. –Sellaisen saaminen on Loviisalle mahdotonta. Pyhtäällä yhtiö aikoo rakentaa alueelle osana kokonaishanketta kuntalaisten käyttöön tarkoitettu uima-allasosasto. Pyhtään kunta on hakenut uimahallille valtion tukea opetusministeriötä 700 000 euron verran. Nieminen suhtautuu epäillen Pyhtään mahdollisuuksiin saada uimahallihankkeelle valtion tukea. Maksimituen saamisen edellytyksenä on hänen mukaansa korkea varustustaso, eikä neljä 25 metrin rataa täytä tätä edellytystä. (MI)

 

 

04.01.2011 - Pietari ja sitä ympäröivä Leningradin lääni toipuvat lamasta nopeasti

STT

Pietari ja sitä ympäröivä Leningradin lääni toipuvat lamasta nopeasti, ilmenee Aalto-yliopiston ajankohtaiskatsauksesta. Yliopistoon kuuluvan Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan teollisuustuotanto kasvaa Pietarissa tämän vuoden alkupuoliskolla 6 prosenttia ja vähittäiskauppa 11 prosenttia.

 

Leningradin alueella teollisuustuotannon kasvu on hieman hitaampaa. Tutkimuskeskuksen mukaan lama näyttää jääneen taakse Leningradin alueellakin.

Pietaria ja lähialuetta vetää ylös reaalitulojen ja etenkin eläkkeiden voimakas kasvu. Reaalitulot kasvoivat jo viime vuoden alkupuoliskolla 12–15 prosenttia edellisvuodesta. Koko Venäjällä reaalitulot lisääntyivät vain 4,5 prosenttia.

 

Pietaria auttaa myös autojen kysynnän vahvistuminen Venäjällä, sillä Pietari on Venäjän autoteollisuuden keskus. Toyotalla, Nissanilla, General Motorsilla ja Hyundailla on kokoonpanotehtaat Pietarissa. Fordin tehdas sijaitsee Leningradin läänin puolella.

Autojen kysyntä näkyy sekä vähittäiskaupan että teollisuustuotannon kasvuna.

 

 

22.12.2010 - Pyhtään mahdollisuus Sirius Sport hankkeeseen

Risto Nieminen pettyi Siriuksen ”kaappaukseen”
Pyhtään mahdollisuus rakenne-rahaan kiinnostaa venäläissijoittajaa
21.12.2010


Viime vuoden joulukuussa liikemies Aleksander Terentjev ja urheilu-matkailukeskus Siriuksen vetäjäksi tuleva Andrey Sharapov kertoivat keskushankken etenevän ripeästi. (Arkistokuva)

Loviisan kehittämisjohtaja Risto Nieminen kuvailee tunnelmiaan pettyneiksi Pyhtään lähdettyä kisaamaan Ahvenkoskelle suunnitellusta Sirius-matkailukeskuksesta. Loviisan Sanomat kertoi Pyhtään yllättävästä kilpailevasta tarjouksesta perjantaina. Nieminen kertoo ymmärtävänsä, että Sirius-hanke kiinnostaa, mutta kuvailee Pyhtään ja Kehittämisyhtiö Cursorin toimia kaappaukseksi ja olisi toivonut, että edes virkamiestasolla oltaisiin varoitettu etukäteen.

- Hanke on hyvä, kun siitä halutaan kilpailla ja ymmärrän että Pyhtää on kiinnostunut, mutta en hyväksy tätä menettelyä, että tehdään salassa.
Kymenlaaksoon Siriusta vetää mahdollisuus saada alueellista rakennerahaa, jota valtio myöntää seudulle paperitehtaiden suurten irtisanomisten vuoksi. Tätä työllisyysperusteista investointirahaa on mahdollisuus saada maksimissaan 20 prosenttia. Tukea voitaisiin myöntää hankkeen kokonaiskustannusten lisäksi myös johonkin osaan kokonaishankkeesta. Pyhtään opetusministeriöltä hakemaa 700 000 euron tukea uimahallin rakentamiseen lähiliikuntapaikaksi osana matkailukeskusta, on hakemassa myös Loviisa, siltä osin eroa ei kahden kilpailevan kunnan välillä ole.

Sijoittajalle vinkattiin?

Nieminen ei usko, että venäläissijoittaja Aleksander Terentjev olisi itse osannut tämän rakennerahan perään kysellä, vaan että hänelle on tästä vinkattu. Vihiä siitä, että sijoittajalla on jotain menossa Kymenlaaksossa Nieminen sai kolmisen viikkoa sitten.
- Aika tavalla tehtiin selvitystyötä että saatiin selville kyseessä olevan Pyhtään. Kovin vaitonaisia oltiin niin Cursorissa kuin Pyhtäälläkin, kertoo Nieminen.
Jotain pystyy näin jälkeenpäin päättelemään myös siitä, että Loviisassa venäläissijoittajan kanssa oli sovittua palaveria ensin lokakuulle, jonka tämä siirsi marraskuulle ja sitten taas joulukuulle. Nyt, Pyhtää-mahdollisuuden tultua julkisuuteen, on Terentjev kertonut, että Loviisan kanssa keskustellaan tammikuun puolivälissä. Hänen pitäisi silloin lopullisesti antaa päätös siitä, minne keskus rakennetaan. Loviisassa oli tarkoitus aloittaa rakennustyöt tulevana keväänä. Terentjev on antanut Loviisan ymmärtää Pyhtään tehneen hyvän tarjouksen, kuvailee Nieminen.
Loviisalla ja Sirius Sport Resortilla on vielä vuoden verran voimassa maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus, joiden purkautuminen tuo Loviisalle 50 000 euron kipurahan. Alueen sijaintia tulevan moottoritien liittymässä Nieminen pitää kiinnostavana, vaikka Siriusta ei sinne tulisikaan. Viereen suunniteltu hybridiasema on hänen mukaansa kiinnostanut polttoaineen jakeluyhtiöitä.

”Sopii Pyhtään strategiaan”

Pyhtään kunnanhallituksen puheenjohtaja Olli Nuuttila toi Pyhtään kunnanvaltuuston kokoukseen viime torstaina esityksen ns. ”läpimenoerästä”, eli opetusministeriöltä haettavasta lähiliikuntapaikkatuesta, jota haettaisiin uimahallia varten. Kokonaishanke olisi Ahvenkoskelle suunniteltu Sirius. Valtuustossa moitittiin kiirettä ja asian salailua, kun se oli tuotu valtuutetuille tiedoksi vain 15 minuuttia ennen kokousta, mutta 700 000 euron tukihakemusesitys hyväksyttiin äänin 19-8.
Nuuttila kertoo venäläissijoittajan kiinnostuksen tulleen yllätyksenä ja venäläisen osapuolen olleen aktiivinen. Pyhtää tarjoaa Siriukselle tilaa kirkonkylästä, ABC-aseman lähistöstä. Alue on kaavassa merkitty palvelualueeksi, mutta asemakaavaa siinä ei ole. Nuuttila arvioi, että jos hanke Pyhtäälle tulisi, ei kaavan vahvistamisessa menisi kauaa ja hanke ei juurikaan viivästyisi Loviisaan verrattuna.
- Pyhtään elinkeinostrategia hyväksyttiin vuosi sitten ja siinä nostettiin hyvinvointi- ja matkailupalvelut keskeiseen asemaan, Nuuttila kertoo todeten Siriuksen hankkeen siltä osin sopivan hyvin kunnan suunnitelmiin.

  e-mail  Auli Silmäri

01.12.2010 - Venäläisten Innovaatioiden Matchmaking tapahtuma 2.12. Lappeenrannassa

Venäläisten Innovaatioiden Matchmaking tapahtuma 2.12. Lappeenrannassa

Kirjoittanut Lappeenranta Innovation Oy 

 
30.11.2010 15:31

Lappeenranta Innovation järjestää  "Innovations from Russia" matchmaking tapahtuman, jossa venäläiset keksijät ja teknologiankehittäjät terveydenhuollon-, uusiutuvan energian-, ympäristön -ja nanoteknologian aloilta etsivät suomalaisia yhteistyötahoja.

Lappeenranta Innovation Oy,  the International Science and Technology Center (ISTC) ja Technopolis järjestävät  Matchmaking tapahtuman ”Innovations from Russia” torstaina 2.12.2010, kello 10:00 – 17:00 Lappeenrannan kaupungintalolla. Tapahtuman pääpuhujana on Fortum Oyj:n Jouni Keronen, Vice President, Innovation Development and Partnering.

Tapahtuma järjestetään Lappeenranta Innovationin johtaman  ”Venäläisten innovaatioiden kaupallistaminen” hankkeen puitteissa, jota toteutetaan ulkoministeriön lähialuerahoituksen tuella. Kyseisen hankkeen tarkoituksena on löytää Venäjältä keksintöjä ja liikeideoita suomalaisten yritysten hyödynnettäväksi. Lappeenranta Innovation ja Moskovassa toimiva ISTC – International Science & Technology Center ovat käynnistäneet yhteistyön, jonka puitteissa järjestetään nyt ensimmäinen tapahtuma, jossa venäläiset innovaattorit etsivät kumppaneita Suomesta keksintöjensä kaupallistamiseen. Toimijat ovat sopineet myös jatkoyhteistyöstä näiden keksintöjen kaupallistamisen tukemisessa.

Maksuttomaan englannin- ja venäjänkieliseen tapahtumaan osallistuu 27 suomalaista ja 17 ulkomaista yritystä mm. terveydenhuollon-, uusiutuvan energian-, ympäristön -ja nanoteknologian aloilta. Esimerkki tapahtumaan osallistuvasta keksinnöstä on ylitreenauksen  tunnistamisjärjestelmä, jonka avulla urheilijoilla esiintyvä OTS -syndrooma pystytään helposti tunnistamaan varhaisessa vaiheessa. Järjestelmän kehittäjä Dr. Arsen Arakelyan, Armeniassa toimivasta Institute of Molecular Biology NAS RA:sta esittelee keksintönsä ja etsii suomalaista kumppania yhteistyöhön tuotteen valmistukseen ja markkinointiin.

Torstain tapahtumassa osallistujat kuulevat aluksi Fortumin Jouni Kerosen näkemyksiä energia-alan kehitysnäkymistä ja sen innovaatiotarpeista ja mahdollisuuksista sekä siitä miten suuryritys hyödyntää yhteistyöverkostoja uusien innovaatioiden kehittämisessä. Aamupäivän aikana keksijät esittelevät innovaatioitaan yleisölle ja iltapäivällä tapahtuman suomalaiset ja venäläiset osallistujat käyvät kahdenkeskisiä keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista.

Lappeenranta Innovation on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Venäjän, erityisesti Pietarin alueen kanssa innovaatioyhteistyön kehittämiseksi, josta osoituksena vuonna 2008 perustettu Suomalais-venäläinen innovaatiokeskus sekä Lappeenrannassa keväällä 2010 järjestetty ensimmäinen EU-Venäjä innovaatiofoorum

 

 

11.11.2010 - SVKK: Venäjän-kaupan barometri Syksy 2010

SVKK: Venäjän-kaupan barometri Syksy 2010
— 10.11.2010 -

Suomalaisyritysten Venäjän-vienti ja liiketoiminta Venäjällä ovat kasvaneet voimakkaasti. Suuret ja keskisuuret yritykset sekä teollisuuden ja palvelualojen yritykset ovat päässeet hyvään vauhtiin. Sekä viennin että Venäjän liiketoimintojen odotetaan kasvavan, vaikka varsinkin viennissä kasvuvauhdin uskotaan olevan maltillinen. Investoinnit eivät ole vilkastuneet keväästä ja vain joka neljäs yritys aikoo tehdä uus- tai lisäinvestointeja. Laajalti uskotaan Venäjän talouden kasvuun, tosin maltilliseen.

I. MITEN ON MENNYT?

Sekä vienti Venäjälle että liiketoiminta Venäjällä kasvoivat merkittävästi viimeisten kuuden kuukauden aikana, viennin saldo kohosi kevään 16:sta 41:een ja yritystoiminnan saldo 26:sta 53:een. Venäjällä yritystoimintaa harjoittavat suuret ja keskisuuret yritykset sekä vientiä harjoittavat suuret yritykset osoittivat vahvimpia kasvulukuja, pienten yritysten kasvun jäädessä vaatimattomammaksi. Teollisuus ja palvelualat kasvoivat eniten.

A. Vienti Venäjälle viimeisten 6 kk aikana, vastaajia 179

Vienti Venäjälle on parantunut entisestään: 49 %:lla vastaajista vienti kasvoi. 41 %:lla viennin taso pysyi ennallaan. Teollisuudessa ja palvelualoilla kasvu oli vahvinta. Eniten vienti oli kasvanut suurissa yrityksissä (saldo 44). Suurimmista haasteista tullaus ja byrokratia vaivasivat aikaisempaa enemmän kun taas rahoitusongelmat olivat helpottuneet.

B. Liiketoiminta Venäjällä, viimeisten 6 kk aikana, vastaajia 174

Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä kehittyi vientiä paremmin, sillä 59 %:lla oli kasvua. 30 % kertoi liiketoimintansa pysyneen ennallaan. Teollisuus osoitti vahvimmat kasvuluvut kevääseen 2010 verrattuna (saldo 25 - saldo 62). Suurilla ja keskisuurilla yrityksillä kehitys oli positiivisinta. Suurimmaksi ongelmaksi pääsi jälleen tullaus. Byrokratian aiheuttamat haitat kasvoivat kevääseen verrattuna vaikka eniten on vaikeutunut henkilökunnan löytäminen. Rahoitusongelmat ovat sen sijaan helpottuneet.

II.  MITKÄ OVAT ODOTUKSET?

Odotukset viennin ja Venäjällä tapahtuvan liiketoiminnan kasvulle ovat voimistuneet edelleen keväästä 2010. Kaikilla toimialoilla ja kaiken kokoisissa yrityksissä suurin osa vastaajista odottaa kasvua niin viennissä kuin Venäjän liiketoiminnassa. Odotukset Venäjän talouden kasvusta ovat hyvin positiiviset.

A. Viennin kehittyminen Venäjälle, vastaajia 179

Entistä useammalla yrityksellä on aikaisempaa suuremmat odotukset viennin kasvulle seuraavien kuuden kuukauden aikana, sillä 71 % vastaajista odottaa kasvua; kasvutahdin odotukset ovat kuitenkin maltilliset. Teollisuudessa ja palvelualoilla odotukset ovat voimistuneet kauppaa enemmän ja suurissa ja pienissä yrityksissä ollaan toiveikkaampia kuin keskisuurissa yrityksissä.

B. Liiketoiminnan kehittyminen Venäjällä, vastaajia 174

Odotukset liiketoiminnan kasvulle Venäjälle ovat vientiä jonkin verran vahvemmat, sillä 78 % odottaa kasvua. Teollisuuden ja palveluiden optimismi on kasvanut eniten kevääseen 2010 verrattuna. Kaupan alan yrityksistä kuitenkin 90 % odottaa kasvua. Eniten kasvua odottavat suuret yritykset (saldo 85).

C. Venäjän talous, vastaajia 300

Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta 83 % vastaajista odottaa Venäjän talouden kasvavan seuraavien kuuden kuukauden aikana, tosin huomattavasti maltillisemmin kuin ennen kriisiä. Supistumista ei odota kukaan.

III. INVESTOINNIT VENÄJÄLLE, vastaajia 300

Investoinnit Venäjälle eivät ole lisääntyneet keväästä 2010, vain joka viides teki uus- tai lisäinvestointeja. Seuraavien kuuden kuukauden aikana vain joka neljäs harkitsee investointien tekemistä Venäjälle.

A. Toteutuneet uus- ja lisäinvestoinnit

22 % vastaajista kertoi tehneensä uus- tai lisäinvestointeja Venäjälle, 14 % tytäryritykseen ja 5 % tuotantolaitokseen. Investoivien yritysten määrä ei ole lisääntynyt keväästä 2010.

B. Aiotut uus- ja lisäinvestoinnit

Seuraavien 6 kuukauden aikana investointeja suunnitellaan 26 prosentissa yrityksistä; 19 % harkitsee tytäryhtiöihinsä sijoittamista ja 5 % tuotantolaitokseen. Investointihalukkuus ei ole juurikaan lisääntynyt keväästä 2010.

Liitteessä tulokset on esitetty graafisessa muodossa, josta käyvät ilmi kaikki saldoluvut:

Tutkimuksen taustatietoja:

* Barometri-tutkimus suoritettiin Suomessa syys-lokakuussa 2010. Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus Oy

* Kyselyyn vastasi 300 yritysedustajaa

* 88 % vastaajista edusti päällikkö- ja johtajatasoa

* Vastaajien toimialoista 49 % oli teollisuuden ja rakentamisen, 48 % palvelu-, suunnittelu-  ja

  logistiikka-  alojen ja 12 % kaupan alan edustajia.

* Vastaajista 59 % oli pieniä alle 50 hengen yrityksiä, 19 % keskisuuria (51-249 työntekijää) ja

  suuria (yli 250 työntekijää) oli 22 %.

 Linkki Barometriin

http://www.finruscc.fi/files/8134/lehdistotiedote_S10_liite.pdf

20.10.2010 - Internetiä käyttää jo 2 miljardia ihmistä

Internetiä käyttää jo 2 miljardia ihmistä


STT–Reuters

Geneve. Internetin käyttäjien lukumäärä ylittää tänä vuonna 2 miljardia, arvioi YK:n alainen Kansainvälinen televiestintäliitto ITU. Määrä on viisinkertaistunut puolessa vuosikymmenessä. 2 miljardia käyttäjää on lähes kolmannes maailman väestöstä.

Tänä vuonna internetin käyttäjiin liittyneistä 226 miljoonaa asuu kehittyvissä maissa ja 162 miljoonaa teollisuusmaissa. Kehittyvissä maissa internetiä käyttää kuitenkin edelleen vain 21 prosenttia asukkaista, kun rikkaissa maissa luku on yli 70 prosenttia.

ITU:n mukaan nopeiden internetyhteyksien rakentaminen on erityisen tärkeätä kehittyvissä maissa kilpailukyvyn nostamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi.

 

 

02.10.2010 - Oy Prima Partner Russia Ltd näkyvästi mukana Pietarin kansainvälisessä innovaatiofoorumissa



Lappeenrannan ja Pietarin yhteistyö tiivistyy. Lappeenranta osallistuu näyttävästi Pietarin innovaatiofoorumin toteutukseen.

Lappeenranta osallistuu näyttävästi Pietarin innovaatiofoorumin toteutukseen järjestämällä kaksi merkittävää konferenssia ja suomalais-venäläisen innovaatiokeskuksen osastolla, jossa on mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja useita lappeenrantalaisia yrityksiä ja Oy Prima Partner Russia Ltd . Pietari ja Lappeenranta ovat ottamassa selkeästi vahvempaa roolia EU-Venäjä innovaatio- ja modernisaatio-yhteistyössä.

Kolmatta kertaa pidettävä Innovaatiofoorumi on merkittävä tapahtuma, jonka tämän vuoden pääteemoina ovat innovaatioiden ohella mm. politiikka ja kansainvälisyys. Kolmipäiväinen foorumi jatkaa mielenkiintoisella tavalla niitä keskusteluita, joita käytiin Lappeenrannan järjestämässä ensimmäisessä EU-Venäjä -innovaatiofoorumissa. Monet Lappeenrannassa hyväksytyt aloitteet ovat etenemässä. Pietarin Innovaatiofoorumissa julkistetaan kymmenen konkreettista yhteistyöesitystä Venäjä hallitukselle ja EU-komissiolle.

Ensimmäinen Lappeenrannan toteuttama konferenssi käsittelee EU-Venäjä innovaatioyhteistyötä ja modernisointikumppanuutta ja toinen venäläisten innovaatioiden kaupallistamista.

Suomalais-venäläinen innovaatiokeskuksen osastolla on Kaupunkiyhtiöt konsernin lisäksi FinNode Russia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja muita innovatiivisia yrityksiä ja toimijoita kuten Spinverse, MeVea, SET Group sekä  Älykkäät koneet ja Nano-osaamisklusterit.

Myös Lappeenranta Innovationin ja FinNoden yhteistyössä toteuttama Venäläisten innovaatioiden kaupallistamishanke on vahvasti esillä foorumissa, jonka yhtenä pääteemana on innovaatioiden kaupallistaminen.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään useita konferensseja, suuri innovaatio- ja yritysnäyttely, lukuisia yritysesittelyjä sekä verkottumistilaisuuksia osallistuville yrityksille. Tapahtumassa oli tuhansia osanottajia.

24.09.2010 - Venäläismatkailijat

Venäläismatkailija kaipaa luonnonrauhan lisäksi vauhtia
24.09.2010


Maarit Hämäläisellä on yli 20 vuoden kokemus Venäjästä. STOP-julkaisu esittelee matkailuvaihtoehtoja Suomessa. –Venäläinen haluaa mainoksiinkin menoa ja hauskuutta.

Venäläisturisti hakee laatua, hyvää palvelua, ja luonnonrauhaa, mutta myös menoa ja meininkiä. Kontaktien luomisessa ensiarvoisen tärkeitä ovat henkilökohtaiset suhteet mahdollisimman korkealla tasolla.

Ahvenkoskella kuusi vuotta toimineen Oy Prima Partner Russia Ltd:n markkinoinnista vastaava Maarit Hämäläinen listaa nopeasti venäläismatkailijoiden odotukset ja venäläisen bisneskulttuurin erityispiirteet.
–Venäläisillä henkilökohtainen suositus on luontevin tapa markkinoida omaa positiivista kokemusta.
Hämäläinen toimii lisäksi Kymen ammattikorkeakoulun Kouvolan toimipisteessä kouluttajana erikoisalanaan markkinointi Venäjälle. Venäjää puhuva Nokialla aiemmin pitkään työskennellyt Hämäläinen on myös asunut Moskovassa.
Hämäläinen sanoo, että bisneskulttuurin erot on hyvä tunnistaa ja se käy yleensä kätevimmin tutustumalla toiseen kulttuuriin.
–Venäjällä luokkaerot ovat isot ja keskiluokka on vasta kasvamassa. Venäläinen hakee Suomesta luontoa, rauhaa, turvallisuutta, elämyksiä ja kokemuksia.
Suurin osa venäläisistä, varsinkin miehistä, pitää kalastamisesta. Myös marjojen poimiminen ja sienestys on suosittuja harrastuksia. Mökkeily on suosittua, mutta toisin kuin suomalaiset, venäläiset eivät vetäydy mökille ydinperheen kanssa, vaan he haluavat viettää aikaa ystävien kanssa. Siksi vuokramökistäkin pitää löytyä tilaa. Alle sadan neliön mökki ei monesti kiinnosta.
Varsinkin vanhempi väki arvostaa venäjänkielistä palvelua. Venäläisturisti kaipaa rentoutumisen lomaan myös toimintaa, menoa ja meininkiä. Kun viipurilainen matkailuväki vieraili loppukesällä Itä-Uudellamaalla, hitiksi nousivat erityisesti Seikkailulaakso Oy:n rib-veneet. Kohteesta tekivät juttua myös mukana olleet venäläistoimittajat.
–Venäläiset ja suomalaiset täydentävät toisiaan: venäläiset ovat toimintatavaltaan vilkkaampia ja vauhdikkaampia, suomalaiset hiljaisempia ja jalat maassa.
Suomalaiseen mentaliteettiin on joskus vaikeaa sovittaa piirteitä, joita venäläisessä bisneskulttuurissa edellytetään.
–Venäjällä sitoutuminen lähtee johtajatasolta. Silloin alatasollakin asiat hoituvat. Muussa tapauksessa ”tökkii”, koska Venäjällä ylätasolta pitää saada ”vihreää valoa”.
Niinpä erilaisissa matkailu- ja markkinointitapaamisissa paikalla ovat yleensä kaupungin- ja kunnanjohtajat.
–Suhteita pitää luoda pitkään ja vapaamuotoisuus on tärkeää. Sehän on työlästä, mutta sitä ei saisi lyödä laimin.
Hämäläinen näkisi mieluusti, että Loviisan seutukin panostaisi Venäjän suuntaan jo nyt, vaikka matkailun tuleva lippulaiva, Sirius Sport, ei ole vielä konkreettisesti käynnistynyt. Suunnitteilla olevan hotelli-kylpylä-liikuntakeskuksen ympäristöstä löytyy jo nyt runsaasti venäläismatkailijoita kiinnostavia kohteita.
–Odotusaika kannattaa käyttää suhteiden luomiseen. Hämäläinen vakuuttaa, että Loviisan seudulla on jo paljon sellaista tarjottavaa, joka venäläismatkailijoita kiinnostaa. Samalla on mahdollisuus tehdä tunnetuksi myös tulevia hankkeita.
Hämäläinen korostaa myös valmistautumisen tärkeyttä, kun Suomesta lähdetään Venäjälle markkinointitapahtumiin.
–Venäläinen haluaa vastauksen nopeasti. Se on hyvä ennakoida, sillä muuten suomalainen hitaus korostuu.
Niinpä yrityksen kannattaa tehdä sopimuspohjat valmiiksi, sillä venäläisosapuoli voi lyödä kaupat lukkoon saman tien. Muuten nopeampi toimija voi napata venäläisasiakkaan.
Hämäläinen huomauttaa, että markkinoinnin a ja o on tarjota asiakkaalle sitä, mitä hän haluaa.
–Asiakasta pitää kuunnella eikä tyrkyttää sellaista, mitä hän ei halua.
Sekin on hyvä muistaa, että venäläisturistien joukossa on aina myös bisnesihmisiä, sillä moni yhdistää bisneksenteon lomanviettoon.

Loviisa hioo Venäjä-klusteriaan

Loviisa aikoo pyydystää osan venäläismatkailijoiden kuluttamista euroista. Ensi viikon alussa joukko itäuusmaalaisia on lähdössä Moskovaan ja Pietariin markkinointimatkalle. Mukana on myös muutama Loviisan seudulla toimiva yritys.
Loviisan kaupungin matkailutoimisto ei tapahtumaan kuitenkaan osallistu. Tämä on aiheuttanut joissakin yrittäjissä tyytymättömyyttä.
–Loviisa painattaa venäjänkieliset esitteensä aina myöhässä, ei vie eikä lähetä niitä mihinkään, korkeintaan turisti-infoon ja Vanhankylän ABC-asemalle, puuskahtaa eräs kriitikko, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
Loviisan kaupungin kehitysjohtaja Risto Nieminen perustelee matkailutoimiston näkymättömyyttä sillä, että kaupungilla ei ole vielä matkailupaketteja tarjottavanaan. Nyt odotellaan Sirius Sport –kylpylä-hotellihankkeen käynnistymistä Ahvenkoskella. Näillä näkymin matkailukeskuksen rakentaminen alkaa ensi keväänä. Rakentamisvaiheen on arvioitu kestävän parisen vuotta. Vaiheittain toteutettavan hankkeen on tarkoitus olla täysin valmiina vuonna 2014. Investointi on noin 25 miljoonan euron luokkaa.
Niemisen mukaan loka-marraskuussa Loviisassa pidetään hankkeesta palaveri, johon osallistuvat ainakin Finpro, ely-keskus, Finnvera, Loviisan kaupunki, matkailukeskuksen suunnittelutoimisto sekä mahdollisesti hankkeen rahoittajalaitos.
–Emme pyri Venäjän markkinoille vielä, vaan valmistaudumme. Kehittelemme Porvoon ja yrittäjien kanssa pakettia, jota vasta kasataan. Odotamme muun muassa Sirius Sportia, Nieminen kertoo.
Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa viime vuonna valmistuneen opinnäytetyön mukaan venäläisiä vapaa-ajan matkailijoita kiinnostavat erityisesti Kainuu ja Järvi-Suomi. Helsinki, Uusimaa ja Kymenlaakso ovat työn vuoksi liikkuvien aluetta.
Suomeen suuntaavien venäläismatkailijoiden lukumäärä kohosi taantumasta huolimatta viime vuonna 2,2 miljoonaan. Opinnäytetyön mukaan venäläisturistit toivovat elämyksiä ja ohjelmaa. Kauppoja ei sen sijaan tarvitse markkinoida. Venäläiset arvostavat henkilökohtaisia suhteita ja sitä, että voivat käyttää omaa äidinkieltään, opinnäytetyössä summataan.
Moskovan ja Pietarin markkinointitilaisuuksiin ovat lähdössä Rönnäsin mökit ja kokoustilat, muun muassa Pernajan alueella kalastusmatkoja järjestävät Fishing Lords ja Augur kalastuspalvelut, Haikon kartano, South coast fishing adventures sekä Porvoon kaupungin matkailutoimisto. Porvoon ja Loviisan kaupungit ovat parhaillaan tekemässä flyeriä, jossa venäläismatkailijoille kerrotaan kaupunkien joulun ja vuodenvaihteen tarjonnasta.
Porvoon kaupungin lisäksi Pietarin ja Moskovan tilaisuuksiin osallistuvat myös Kotka ja Hamina. Esimerkiksi Moskovassa kaupunkien edustajat ja yrittäjät voivat tavata venäläisten matkatoimistojen edustajia sekä mediaa.

29.07.2010 - Matkailukeskushanke etenee Ahvenkoskella

LOVIISA. Entisen Ruotsinpyhtään alueelle suunniteltu urheilu- ja matkailukeskus on jälleen askelen lähempänä toteutumistaan. Hankkeen liiketoimintasuunnitelma on saatu valmiiksi matkailualalta kovan luokan konsultita, rovaniemeläiseltä Leo Pitkäseltä.

Pitkänen solmi konsultointisopimuksen Sirius Sport Resort Oy:n hallituksen puheenjohtajan Aleksander Terentjevin kanssa keväällä Pietarissa ja sopimus loppuu liiketoimintasuunitelman luovutukseen.  Oy Sirius Sport Center jatkaa hankkeen kehittämisestä edelleen alueelle  kts linkki 

 

09.06.2010 - Venäläisten matkailu tuo lisää ostovoimaa Kouvolaan

Venäläisten matkailu tuo lisää ostovoimaa Kouvolaan

 Venäläisten matkailu Kouvolaan alkaa olla alkuvuoden tilastojen mukaan lähes samalla tasolla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Viime loppuvuoden notkahdus alaspäin venäläisten yöpymisissä näyttää kääntyvän noususuuntaan.

Matkailun kasvun tuomaan hyötyyn kaupan ja palvelun alalle uskotaan koko maakunnassa ja Kymenlaakso näkyy ja kuuluukin Pietarissa maakunnan yhteisten markkinointiponnistelujen myötä parhaillaan. Kaupanalan merkittävä investointipäätös Kouvolaan ja tämän vuoden joulukuussa avattava nopea junayhteys Pietariin tuovat Kouvolalle uusia mahdollisuuksia lohkaista suurempi siivu venäläisten matkailijoiden budjeteista.

Kaakkois-Suomessa tutkitaan venäläisten alueelle suuntautuvan matkailun kehittymistä ja venäläisten ostokäyttäytymistä. Alkuvuonna käynnistynyt tutkimus on jatkoa myös aiempina vuosina tehdyille tutkimuksille. Kaakkois-Suomen raja-asemilla haastatellaan tammi-syyskuun aikana kaikkiaan noin 4.500 maasta poistuvaa venäläismatkailijaa. Ensimmäiset haastattelut tehtiin viime tammikuussa ja seuraavat haastattelut tapahtuvat kesällä.

Tutkimuksella selvitetään mm. venäläismatkailijoiden rahan käyttöä eri tuoteryhmiin, kartoitetaan alueen matkailukohteiden kiinnostavuutta ja tunnettuutta ja selvitetään venäläismatkailijoiden tyytyväisyyttä Kaakkois-Suomen palveluiden tasoon ja saatavuuteen sekä mitä kehittämistarpeita alueella matkailijoiden mielestä nousee esiin.

Koko tutkimus valmistuu kuluvan vuoden lopulla, jolloin tutkimuskokonaisuus julkistetaan.

Tutkimuksen tilaaja on Kouvola Innovation Oy. Tutkimuksen toteuttaa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. Tutkimushankkeet muut osapuolet ovat: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaliitot, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki ja Kouvolan kaupunki.

Tammikuun 2010 haastattelututkimuksessa nousi esiin Internetin merkitys:

”Venäläisten matkustaminen Suomeen lisääntyi alkuvuonna

Venäläisten matkustaminen Suomeen lisääntyi alkuvuonna 8 % viime vuoden tasosta. Öljyn hinnan nousu ja ruplan kurssin vahvistuminen on lisännyt venäläisten matkustamista ja tänä vuonna arvioidaankin matkojen määrän kasvavan noin 10 % viime vuoden tasosta.

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy haastatteli Kaakkois-Suomen raja-asemilla tammikuussa 907 Suomessa käynyttä venäläismatkailijaa. Tutkimuksella kartoitettiin mm. Internetin käyttöä sekä tiedon hakukanavia etsittäessä tietoa suomalaisista matkakohteista.

Internet kasvanut merkittäväksi tietolähteeksi venäläismatkailijoiden keskuudessa

Tutkimuksen mukaan Internet on nykyisin varsin merkittävä tiedotuskanava erityisesti tavoiteltaessa tammikuussa Suomeen saapuvia, keskimääräistä parempituloisia venäläismatkailijoita. Tammikuussa haastatelluista venäläismatkailijoista 92 %:lla on käytössään Internet-yhteys joko kotonaan tai työpaikalla. Internetiä käytetään myös varsin aktiivisesti. Lähes kolme neljäsosaa niistä, joilla on Internet-yhteys, käyttää sitä päivittäin. Yli 40 % haastatelluista matkailijoista oli hakenut tietoa matkakohteestaan Internetistä, kun tammikuussa 2008 haastatelluista matkailijoista vain 14 % oli hakenut tietoa matkakohteesta Internetistä.

Internetiä käytetään aktiivisesti paitsi tiedon hakuun myös majoituspalveluiden hankintaan. Maksullisessa majoituspaikassa yöpyneistä 60 % kertoi varanneensa majoituspaikan Internetistä ja kolmannes oli myös maksanut sen Internetissä.”

Lisätietoja tutkimuksesta:

Pasi Nurkka, Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy puh. 040 5055 903

Lisätietoja:

Matkailupäällikkö Raija Sierman, Kouvola Innovation Oy puh. 020 615 8254

 

 

08.06.2010 - Matkailudelegaatio tutustui Loviisaan

Matkailudelegaatio tutustui Loviisaan

08.06.2010


Hetki hengähdysaikaa. Suureksi osaksi nuorista naisista koostuva delegaatio purkautui bussista Ulrikahovin pihaan puolenpäivän jälkeen. Oikealla vaihtavat kuulumisia oikealta tulkki Ljudmila Vorozhbitova, Ulrikahovin johtaja Kaarina Liljeström ja Prima Partner Russian markkinointi- ja myyntipäällikkö Maarit Hämäläinen.

Naisenergia oli vahvasti edustettuna Viipurin kaupungin ja matkailualan yrittäjien delegaatiossa, joka vieraili Loviisassa ja Porvoossa maanantaina.

Viipurissa naiset ovat järjestäytyneet omaksi liitoksi ja kaupungissa toimii naisten resurssikeskus Kristiina.
-Keskuksella on kaksi tehtävää. Se jakaa tietoa ja edistää matkailua, kertoi Ljudmila Galinina delegaation ja kaupungin edustajien tutustumistilaisuudessa.
Hän mainitsi, että Venäjällä matkailualan yrittäjät ovat enimmäkseen nuoria naisia, mikä näkyi hyvin myös ryhmän kokoonpanossa.
Viipurin seudun yrittäjille tutustuminen suomalaisiin kollegoihin on tärkeää. Kristiina-keskus on kehittänyt muun muassa maatilamatkailua, jonka tiimoilta on tehty tutustumiskäyntejä suomalaisille maatiloille.
-Ymmärrämme nyt paremmin, miten paljon yhteistyön mahdollisuuksia meillä on, Galinina kertoi ja viittasi aamupäivän käyntiin Strömforsin ruukissa.

Historiaa hyödynnetään

Viipurin historiallisessa miljöössä elvytetään kaupungin historiasta tuttua vanhaa käsityöperinnettä. Galinina kertoi, että tähän liittyy niin leipuriperinne rinkeleineen kuin huopatyöt.
Viipurin kaupungin elinkeinoelämän kehittämisestä kertonut Olga Gordienko totesi, että kaupungin yrityskeskus on nuori, toiminut vasta kolme vuotta. Uusi infokeskus aloitti 2009.
Gordienko kertoi, että Viipurissa toimii nyt matkailuoppaiden koulu ja matkailuakatemia.
Loviisan kaupungin puheenvuorot käyttivät matkailusihteeri Lilian Granberg, elinkeinojohtaja Antti Vaittinen ja seudun uusyrityskeskuksen vetäjä Torleif Bergström. Heiltä löytyi toimialojensa lyhyen esittelyn lisäksi myös joitain konkreettisia kehittämistoimia rajan ylittävällä yhteistyölle.

Loviisan kaupungin kotisivut venäjäksi

Granberg kertoi, että venäjänkielisen matkailuesitteen lisäksi kaupungin kotisivut tehdään vuoden loppuun mennessä myös venäjäksi.
Bergström totesi, että uusyrityskeskus voisi olla hyvä yhteistyökumppani Viipurin Kristiina-keskukselle. Granberg kertoi, että matkailualan yritysten ja kuntien sekä kaupunkien yhteistyö on Itä-Uudellamaalla hyvin tärkeää. Yksi tärkeä painopiste kehittämistyössä on etsiä vastauksia siihen, miten venäläisten matkailijoiden virtaa saataisiin pysähtymään Loviisan seudulle. Tässä työssä on tärkeä rooli yrityksillä, jotka jo toimivat Venäjällä.
Viipurin piirihallinnon osastopäällikkö Petr Fomin oli omalta osaltaan samoilla linjoilla. Hän huomautti, että heillä on sama ongelma. Transitoliikenne ohittaa Viipurin seudun.

Lähde:Loviisan Sanomat Jouni Lappalainen

27.05.2010 - Ensimmäinen EU–Venäjä-innovaatiofoorumi

Ensimmäinen EU–Venäjä-innovaatiofoorumi järjestetään 25. – 27. toukokuuta 2010 Lappeenrannassa. Tapahtumapaikkoja ovat Lappeenrannan kaupungintalo ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Suomen pääministerin ja innovaatiopolitiikan keskeisten päättäjien ja suunnannäyttäjien vahvasti tukema Foorumi on ensimmäinen EU:n ja Venäjän välinen huipputason innovaatiotapahtuma.

EU–Venäjä-innovaatiofoorumiin kokoontuu Euroopan ja Venäjän poliittisia päättäjiä, innovatiivisten yritysten ja yrityskehitysorganisatioiden johtajia sekä huippututkijoita. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden EU–Venäjä-innovaatioyhteistyön rakentamiseen.

Foorumin järjestävät Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) sekä European-Russian InnoPartnership. Järjestäjät ovat ERICOn eli EU-Russia Innovation Corridor -aloitteen taustavoimia.

Ensimmäinen foorumi keskittyy neljään erityisasemaan:
Teollisuuden modernisointi


Teollisuuden modernisointi ohjaa voimakkaasti kohti uutta innovaatioyhteistyötä vaatien organisaatioita vahvistamaan yritysten välistä yhteistyötä. Foorumi tarjoaa tietoja uusista toimintojen kehittämiseen liittyvistä mahdollisuuksista liittyen teollisuuden modernisointiin.
Venäläisten innovaatioiden kaupallistaminen

 
Innovaatioiden kaupallistaminen on avain liiketoiminnan menestykseen. Venäjällä on syntynyt useita maailmanlaajuisia liiketoiminnan menestystarinoita, mutta hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on yhä runsaasti! Foorumi käynnistää uuden aikakauden EU:n ja Venäjän välisessä innovaatioyhteistyössä ja tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevaa potentiaalia.
Energiatehokkuuden edistäminen


Yhteistyö energiatuotannossa ei riitä. Energiatehokkuus on avainsana, kun uudistetaan Euroopan ja Venäjän talousalueiden kilpailukykyä. Meidän on yhdessä löydettävä uusia innovatiivisia ratkaisuja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) tähtää vahvasti tulevaisuuteen energiatehokkuuden saralla.

  http://www.primapartnerrussia.com/hallinta/index.php?action=uutiset&language=ru

 

20.05.2010 - Venäjän mainosmarkkinat lähtivät kasvuun

Venäjän mainosmarkkinat lähtivät kasvuun


Venäjän mainosmarkkinoiden arvo on kasvanut kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana viidellä prosentilla 46 miljardiin ruplaan, eli noin 1,2 miljardiin euroon. Venäjän viestintätoimistojen liitto AKAR:in mukaan markkinat kasvoivat yhteensä neljässä segmentissä kuudesta, verkkolehti Lenta.ru uutisoi.

Markkinat kasvoivat televisio-, Internet- ja ulkomainonnassa sekä ”muut”-segmentissä. Sen sijaan radiomaininnan ja printtimediamainonnan markkinoiden arvo säilyi suunnilleen viime vuoden tasolla.

Markkinoiden arvon kasvu oli suurinta Internetmainonnassa, jossa markkinat kasvoivat viime vuoteen verrattuna 31 prosentilla, eli noin 90 miljoonaan euroon. Televisio- ja ulkomainosmarkkinat kasvoivat viidellä prosentilla.

AKAR:in tilastoista voi päätellä, että Venäjän mainosmarkkinat ovat pääsemässä kriisin yli. Viime vuonna mainosmarkkinat supistuivat voimakkaasti kaikissa muissa segmenteissä paitsi Internetmainonnassa. Esimerkiksi printtimediamarkkinat romahtivat viime vuonna yli 40 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.
Mainosmarkkinat Venäjällä 2007

Lähde: Rosbalt.ru

 

06.05.2010 - Venäjällä jo yli 20 miljoonaa Internetin päivittäiskäyttäjää

Venäjällä jo yli 20 miljoonaa Internetin päivittäiskäyttäjää

Internetin nopea kasvu lisää myös Internet-markkinoinnin mahdollisuuksia. Päivittäin Internettiä käyttäviä on Venäjällä jo yli 20 miljoonaa, viikottain käyttäviä on yli 30 miljoonaa. Suurimmalla osalla on myös kiinteä laajakaista käytössään. Suomalais-venäläisen kauppakamarin ”Internet markkinointi Venäjällä”-seminaarissa puhunyt Infokone Oy:n toimitusjohtaja, tietojen käsittelystä väitellyt Ph.D Natalia Kohvakko kertoi mahdollisuuksista hyödyntää Internetmainontaa Venäjällä.

Suuri osa suomalaisista yrityksistä tyytyy valitettavasti edelleen vain kääntämään Internetsivunsa venäjäksi eikä kiinnitä riittävästi huomiota sivujen käytön seurantaa eri hakukoneiden avulla, totesi Natalia Kohvakko. Suhteellisin yksikertaisin keinoin hyödyntämällä hakukoneiden tarjoamia seurantamahdollisuuksia, voidaan nostaa omien venäjänkielisten sivustojen kävijämääriä. Eri hakukoneet kuitenkin toimivat optimoinnin osalta eri tavoin ja on hyvä tietää esim. Googlen ja Yandexin erot hakujen optimoinnissa. Yandex on edelleen yleisin Venäjällä käytetty hakukone.

Tärkeintä yrityksen nettimainossa on suunnitella tarkasti mitä haluaa venäjänkielisiltä sivuiltaan: kenelle sivut on tarkoitettu, minkälainen tarve kävijällä on, mitä tietoa kävijä kaipaa jne. Suunnittelutyön voi tehdä myös suomeksi, mutta kääntämiseen kannattaa käyttää Venäjällä markkinoinnin hallitsevaa ammattilaista.

Natalia Kohvakko kertoi luennossaan myös venäläisten käyttäjien tottumuksista sosiaalisessa mediassa, verkkolehdistä, blogeista, nettipäiväkirjoista, sähköpostien uutiskirjeistä jne. sekä  kulttuurieroista mainonnassa esimerkkien avulla.

Nettimainontaa kannattaa joka tapauksessa panostaa, jos aikoo toimia vakavissaan Venäjän markkinoilla. /SVKK/MM, 20.4.2010

 

 

23.04.2010 - Venäläisten kalastusmatkailuja tutkitaan

Haaga-Perho tutkimus- ja kehityspalvelut -yksikkö on selvittänyt venäläisten ja balttien mieltymyksiä ja tarpeita Suomen suuntautuvasta kalastusmatkailusta.

Selvityksessä on kartoitettu keskeiset puutteet ja tarvittavat yhteistoimenpiteet, jotta suomalaiset kalastusmatkailuyritykset voivan markkinoida palveluja venäläisille ja balttialaisille kalastusmatkailu-asiakkaille systemaattisemmin ja tehokkaammin.

Selvityshankkeen mukaan on Pietarin alueella n. 50.000 ja koko Venäjällä n. 9 milj. aktiivista kalastuksen harrastajaa. Haaga-Perho tutkimus- ja kehityspalvelut -yksikkö käynnistää yhteishankkeen, jossa kehitämme suomalaista matkailutuottetta ja toimintaamme vastaamaan venäläisten ja balttien vaatimuksia, ja tehostamme markkinointia suoraan heille.

Nyt Lentokentille ja julkisin paikkoihin levitetään Fishing in Finland  tietopaketti tule katsomaan  Oy Prima Partner Russia Ltd tietoja tai käyt sivuillamme  www.fishingholiday.fi täältä 

02.03.2010 - Tutkimus paljastaa: Yrityksillä kivikautiset verkkosivut

Tutkimus paljastaa: Yrityksillä kivikautiset verkkosivut

24.02.2010

Tuore tutkimus osoittaa, että suomalaisyritysten verkkosivustot ovat jämähtäneet menneisyyteen. Tämän tietävät myös yritykset itse, sillä 52 prosenttia tutkimukseen osallistuneista ilmoittaa olevansa tyytymättömiä verkkosivustonsa nykytilaan.

Tutkimuksen mukaan 66 prosenttia sivustoista on viiden vuoden ikäisiä tai sitä vanhempia. Lähes 40 prosenttia yrityksistä päivittää sivustojaan vain muutamia kertoja vuodessa.

Lohduttomat luvut ilmenevät viestintäyhtiö Sopranon tekemästä verkkosivustojen tilaa käsittelevästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1608 suomalaisyritysten ylimmän liiketoimintajohdon, myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja tietohallinnon päättäjää.

(Lähde: Kauppalehti)

Katso koko uutinen: http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=2010/02/30973